Sydänperäinen äkkikuolema sekä sydänkuolleisuus ja -sairastavuus naisilla. Elektrokardiografiset riskitekijät.

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/68022504771?pwd=VXdqdGY0UXhmUy84WmVHemI5Z1ROdz09   

Väitöksen aihe

Sydänperäinen äkkikuolema sekä sydänkuolleisuus ja -sairastavuus naisilla. Elektrokardiografiset riskitekijät.

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Anette Haukilahti

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Sisätautien tutkimusyksikkö

Oppiaine

Kardiologia

Vastaväittäjä

Professori Katriina Aalto-Setälä, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Heikki Huikuri, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Sydänperäisen äkkikuoleman ja sydänkuoleman riskitekijät naisen sydänfilmissä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla. Valtaosa sydänkuolemista on äkillisiä ja odottamattomia. Sydänperäinen äkkikuolema onkin usein valitettavasti sydänsairauden ensimmäinen ja viimeinen ilmentymä. Sydän- ja verisuonisairauksista sepelvaltimotaudin osuus kuolemaan johtavana sairautena on suurin. Sepelvaltimotautia pidetään yhä virheellisesti työikäisten miesten sairautena, vaikka valtaosa sepelvaltimotautipotilaista on iäkkäitä naisia. Erityisesti naisilla sydänperäinen äkkikuolema on usein sepelvaltimotaudin ensimmäinen ilmentymä. Tutkimus 12-kytkentäisen sydänfilmin sydänperäistä äkkikuolemaa ja sydänkuolemaa ennustavien muutoksien ympärillä on ollut viime vuosina kiivasta, mutta tutkimuksia näiden riskitekijöiden sukupuolieroista on tehty vain vähän.

Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin sydänfilmin poikkeavuuksien ennustavuutta kyseisille päätetapahtumille erilaisen riskiprofiilin omaavilla naisilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin viittä eri tutkimusaineistoa, joista yksi sisälsi sydänperäisen äkkikuoleman kokeneita pohjoissuomalaisia vainajia vuosilta 1998 - 2017, yksi sepelvaltimotautipotilaita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta ja kolme muuta olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 1966 - 2001 keräämiä laajoja yleistä väestöä sisältäviä aineistoja. Yhteensä tutkimuksessa hyödynnettiin 25 482 sydänfilmiä.

Väitöstutkimuksen mukaan sydänperäisen äkkikuoleman, sydänkuoleman ja sydämen vajaatoiminnasta johtuvan sairaalahoitojakson ennustaminen sydänfilmin perusteella on vaikeampaa naisilla kuin miehillä. Huolimatta epäsuotuisasta päätetapahtumasta naisten sydänfilmi oli miehiä useammin tulkittavissa normaaliksi ja myös sydänfilmin poikkeavuuksia esiintyi naisilla miehiä vähemmän. Ainoastaan vasemman kammion paksuuntumisen merkit sydänfilmissä olivat tyypillisempi löydös sydänperäisen äkkikuoleman kokeneilla naisilla kuin miehillä ja kyseisellä poikkeavuudella vaikutti olevan myös suurempi ennustemerkitys tulevan sydänkuoleman kannalta naisilla. Vasemman kammion paksuuntumisen merkit sydänfilmissä olivat myös ainoa sydämen vajaatoiminnan sairaalahoitojaksoa ennustava muutos naisilla, mutta vastaavaa ennustemerkitystä ei havaittu miehillä.

Väitöstutkimuksessa havaittiin sukupuolten välillä eroja myös sydänperäisen äkkikuoleman etiologiassa. Ei-iskeemisen sydänperäisen äkkikuoleman osuus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Naisilla kuolinsyynä korostui erityisesti selittämätön sydänlihaksen sidekudoskertymä, jonka on aiemmin todettu olevan suomalaisessa väestössä yleisempi sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja kuin muualla maailmassa.

Tämän väitöstutkimuksen tulokset lisäävät osaltaan tietämystä naisten ja miesten erilaisesta sydänfilmin riskiprofiilista sydäntapahtumille. Sydänsairauksien varhainen tunnistaminen olisi tärkeää potilaiden ennusteen parantamiseksi sekä sydänperäisten äkkikuolemien ehkäisemiseksi. Uusien riskinarviointimenetelmien etsiminen säilyy merkittävänä tutkimushaasteena myös tulevaisuudessa.
Viimeksi päivitetty: 4.2.2021