Sydänperäisen kuoleman riskitekijät sepelvaltimotautia sairastavilla naisilla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Luentosali 3, Oulun yliopistollinen sairaala
Väitöksen aihe
Sydänperäisen kuoleman riskitekijät sepelvaltimotautia sairastavilla naisilla
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Ida King
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen ja sisätautien tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kardiologia
Vastaväittäjä
Professori Jussi Hernesniemi, Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala
Kustos
Professori Juhani Junttila, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Sydänperäisen kuoleman riskitekijät sepelvaltimotautia sairastavilla naisilla
Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa, ja lähes puolet siihen liittyvistä kuolemista tapahtuu äkillisesti. Vaikka nykyisin noin 40% sepelvaltimotautipotilaista on naisia, heidän sydänperäisen kuolemansa riskitekijöitä ja taustamekanismeja koskeva tutkimustieto on edelleen rajallista, sillä aiempi tutkimus on painottunut miesvaltaisiin aineistoihin. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia sydänkuolemaan liittyviä riskitekijöitä sepelvaltimotautia sairastavilla naisilla, erityisesti sepelvaltimotaudista johtuvan äkkikuoleman näkökulmasta.
Tämä väitöskirjatyö koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Väitöskirjan osatutkimukset 1 ja 2 perustuivat sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista koostuvaan FinGesture-aineistoon. Osatutkimus 1 osoitti, että sydämen vasemman kammion hypertrofia ja aiempaan sydäninfarktiin viittaava arpikudos ovat yleisiä ja usein aiemmin diagnosoimattomia löydöksiä sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolematapauksissa, mikä korostaa piilevän rakenteellisen sydänsairauden merkitystä sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajana naisilla. Osatutkimuksessa 2 todettiin sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänäkkikuoleman riskiprofiilin muuttuvan iän myötä. Iäkkäämmillä naisilla havaittiin useammin sydänlihaksen rakenteellisia muutoksia ja arpimuodostusta, kun taas lihavuuteen liittyvät piirteet korostuivat nuoremmilla naisilla. Osatutkimus 3 pohjautui sepelvaltimotautia sairastavista potilaista koostuvan ARTEMIS-aineiston 10-vuoden seurantaan. Tässä viimeisessä osatutkimuksessa naisten sydänkuolleisuuteen liittyivät erityisesti sepelvaltimotaudin vaikeusaste, kohonnut verenpaine, häiriintynyt verensokeriaineenvaihdunta sekä sydänlihasvauriota ja rytmihäiriötaipumusta kuvaavat kliiniset tekijät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sepelvaltimotautia sairastavien naisten sydänperäisen kuoleman riskiin vaikuttavat sekä sydänlihaksen rakenteelliset muutokset että iskemiaa ja metabolista tasapainoa heijastavat kliiniset markkerit. Riskitekijäprofiili muuttuu iän myötä. Tulokset lisäävät ymmärrystä naisten sydänkuoleman taustamekanismeista sekä tukevat sukupuolispesifisen riskinarvioinnin kehittämistä.
Tämä väitöskirjatyö koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Väitöskirjan osatutkimukset 1 ja 2 perustuivat sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista koostuvaan FinGesture-aineistoon. Osatutkimus 1 osoitti, että sydämen vasemman kammion hypertrofia ja aiempaan sydäninfarktiin viittaava arpikudos ovat yleisiä ja usein aiemmin diagnosoimattomia löydöksiä sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolematapauksissa, mikä korostaa piilevän rakenteellisen sydänsairauden merkitystä sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajana naisilla. Osatutkimuksessa 2 todettiin sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänäkkikuoleman riskiprofiilin muuttuvan iän myötä. Iäkkäämmillä naisilla havaittiin useammin sydänlihaksen rakenteellisia muutoksia ja arpimuodostusta, kun taas lihavuuteen liittyvät piirteet korostuivat nuoremmilla naisilla. Osatutkimus 3 pohjautui sepelvaltimotautia sairastavista potilaista koostuvan ARTEMIS-aineiston 10-vuoden seurantaan. Tässä viimeisessä osatutkimuksessa naisten sydänkuolleisuuteen liittyivät erityisesti sepelvaltimotaudin vaikeusaste, kohonnut verenpaine, häiriintynyt verensokeriaineenvaihdunta sekä sydänlihasvauriota ja rytmihäiriötaipumusta kuvaavat kliiniset tekijät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sepelvaltimotautia sairastavien naisten sydänperäisen kuoleman riskiin vaikuttavat sekä sydänlihaksen rakenteelliset muutokset että iskemiaa ja metabolista tasapainoa heijastavat kliiniset markkerit. Riskitekijäprofiili muuttuu iän myötä. Tulokset lisäävät ymmärrystä naisten sydänkuoleman taustamekanismeista sekä tukevat sukupuolispesifisen riskinarvioinnin kehittämistä.
Luotu 18.5.2026 | Muokattu 18.5.2026