Systeemilääkitysten vaikutus akneihon immuunivasteisiin ja bakteeristoon

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Väitöksen aihe

Systeemilääkitysten vaikutus akneihon immuunivasteisiin ja bakteeristoon

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Hanna-Leena Kelhälä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, ihotaudit

Oppiaine

Ihotaudit

Vastaväittäjä

Dosentti Jussi Liippo, Turun yliopistollinen keskussairaala

Kustos

Dosentti Riitta Palatsi, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Aknen tulehdusreaktiosta ja lääkehoidon vaikutuksista uutta tietoa

Akne on yleinen ihosairaus, joka koskettaa lähes jokaista teini-iässä ja jatkuu osalla kroonisena sairautena läpi aikuisiän. Sen syntymekanismit ovat monitekijäiset ja ihon immuunipuolustusvasteiden osalta tutkimustiedot ovat puutteellisia. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aknepotilaiden ihon immuunipuolustuksen, erityisesti hankitun immuniteetin vasteita, joita aknessa on aiemmin tutkittu vain vähän. Lisäksi haluttiin selvittää, miten erilaiset hoidot vaikuttavat immuunivasteisiin ja bakteeristoon.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että varhaisvaiheen aknemuutoksessa käynnistyvät sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin vasteet, ja tulehdusreaktio on samankaltainen kuin psoriasis ihotaudissa. Lisäksi havaittiin, että tehokkain käytössä oleva aknelääke, A-vitamiinijohdannainen isotretinoiini, ei vaikuta suoraan aknepotilaiden ihossa hankittuihin immuunivasteisiin. Väitöstutkimuksessa myös todettiin, että kuuden viikon hoito isotretinoiinilla tai lymesykliini-antibiootilla vähentää yhtä tehokkaasti aknealueilla Propionibacterium acnes -bakteerin suhteellista osuutta ihon bakteeristosta. Kuitenkin tiedetään, että isotretinoiini on antibiootteja tehokkaampi aknelääke ja lisäksi hoitovaste saavutetaan pitemmäksi aikaa, mikä johtunee isotretinoiinin vaikutuksesta talirauhasiin ja talinerityksen vähentämisestä.

Väitöstutkimuksessa aknepotilaiden iholta otetuista koepaloista ja seeruminäytteistä tutkittiin tulehduksen välittäjä- ja muiden merkkiaineiden ilmenemistä geeni- ja proteiinitasolla. Bakteeristoa tutkittiin ihon pyyhkäisynäytteistä bakteerien ribosomaalisten RNA-geenien sekvensointiin pohjautuvalla menetelmällä, jolla ei ole aiemmin tutkittu lääkehoitojen vaikutuksia akneihon bakteeristoon.

Aknen tulehdusmekanismien ymmärtäminen on tärkeää taudissa, joka pahimmillaan johtaa merkittävään arpeutumiseen. Väitöstutkimuksen perusteella hankittu immuniteetti on tärkeässä roolissa synnynnäisen immuniteetin aktivoitumisen rinnalla aknen synnyssä. Tehokkain aknelääke, isotretinoiini, ei vaikuta ihossa suoraan hankittuun immuunivasteeseen, minkä vuoksi jatkossa tarvitaan uusia lääkkeitä isotretinoiinin rinnalle tulehduksen nopeaan hillitsemiseen erityisesti vaikeissa aknemuodoissa. Aknen tulehdusmekanismien ymmärtäminen mahdollistaa uudenlaisten lääkkeiden kehittelyn ja kokeilemisen aknen hoidossa.
Viimeksi päivitetty: 26.9.2016