”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä 

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Oulun Puhelin -sali, L5

Väitöksen aihe

”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä 

Väittelijä

Filosofian maisteri Helena Ristaniemi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet

Oppiaine

Historia

Vastaväittäjä

Professori Sanna Valkonen, Lapin yliopisto

Kustos

Dosentti Kaisa Vehkalahti, Jyväskylän yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä 

Väitöstutkimus Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämästä osoittaa, että paikallinen historia ja kulttuuri vaikuttavat nuorten elämässä tulevaisuutta koskevia valintoja tehtäessä. Historian alan väitöstutkimuksessa on seurattu 12:n yläkoulu- ja lukioikäisen tytön elämää vuosina 2019–2020. Tutkimus on toteutettu yhdistäen historiantutkimusta, saamentutkimusta ja nuorisotutkimusta uusmaterialistiseen tieteenfilosofiaan. Tutkimus avaa näkökulmia niin saamelaisten kuin ei-saamelaisten tyttöjen historiasuhteeseen ja siihen, miten paikallisuus ja historia raamittavat nuorten elämää. Vaikka harvaan asuttujen seutujen nuorten elämää tutkitaan Suomessa entistä enemmän, on pohjoista nuoruutta tutkittu verrattain vähän. Siksi tämä tutkimus avaa uusia näkökulmia nuorten elämään Suomen pohjoisimmissa osissa.

"Historia ei ole ainoastaan merkkihenkilöitä tai kaukaisia menneisyyden tapahtumia, vaan perheiden, sukujen ja kotiseutujen historiaa. Historiatieto siirtyy arkisissa askareissa, kertomaperinteessä, esineistössä, paikallisina tapoina ja kulttuurisina konventioina", Ristaniemi kertoo. Se rakentaa nuorille ylisulkupolvisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Samalla historiatietoisuudella ja kulttuurilla on keskeinen osa siinä, mitä tulevaisuudelta halutaan ja millaisiin elämänvalintoihin päädytään.

Toisin kuin monissa aiemmissa tutkimuksissa, harvaan asuttu kotiseutu ei ole tutkimukseni tytöille vain syrjäinen paikka, josta halutaan lähteä mahdollisimman pian, vaan kotiseudun ihmiset, kulttuuri ja saamen kieli ovat tärkeitä nuorille. Moni yläkouluikäinen nuori pohtii jäämistä ja lähtemistä, sillä opiskelumahdollisuuksia on pohjoisen kunnissa vain rajatusti. Osalle valinta on vaikea, toiset taas lähtevät mielellään. Myös he, jotka odottivat lähtöä innolla, näkevät kotiseudussa arvokkaita puolia. Pohjoinen identiteetti oli rikkaus ja vahvuus, jota haluttiin vaalia, vaikka vaikeuksiinkin oli törmätty. 

 Perhe, ystävät ja luontosuhde keskeisiä arjessa 

Ristaniemen tutkimuksessa historia siirtyy perheiden, sukujen ja paikallisyhteisöjen välityksellä. Esimerkiksi kodeissa puhuttiin historiasta ja jo edesmenneistä sukulaisista. Sukuyhteydet ja sukujen muodostamat verkostot olivatkin tärkeitä nuorille. Samalla osa nuorista koki, että heiltä toivottiin ja odotettiin paluuta pohjoiseen.

"Tässä on suuri ero niiden tyttöjen kanssa, jotka eivät olleet kotoisin pohjoisesta; heille ulkopuolisuuden tunne oli usein leimaavaa ja saamelaisalue koettiin enemmän tulevaisuuden lomakohteena, kun arjen nähtiin asettuvan eteläisempään Suomeen", Ristaniemi huomauttaa.

Tutkimukseen osallistuneille tytöille luonto oli paikka, jossa liikuttiin perheen ja kavereiden kanssa, ja jossa toimimisesta tiedettiin paljon. Luonnon keskeinen merkitys näkyi myös nuorten tulevaisuuden mietteissä. Heitä huolestuttivat muun muassa ilmastonmuutos, saamelaisalueelle kohdistetut maankäyttösuunnitelmat, kuten Jäämerenrata ja pohjoisen tyhjeneminen. Huolenaiheissa näkyy pelko ylisukupolvisuuden ja kulttuurisen jatkumon katkeamisesta, menneisyys vaikutti siis tulevaisuuden ajatuksiin monin tavoin. Uhkakuvista huolimatta tulevaisuus koettiin valoisana, ja moni tyttö pohti mahdollisuutta asua kotiseudulla myös tulevaisuudessa.

"Vaikka nuoria pidetään eteenpäin katsovina tulevaisuuteen suuntaajina, olisi tärkeä nähdä, kuinka menneisyyden painolastit ja voimavarat vaikuttavat osaltaan nuorten toimintaan myös nykyhetkessä. Historia voi olla nuorille elävää, arvokasta ja elämänvalintoihin vaikuttavaa", Ristaniemi korostaa. 
Viimeksi päivitetty: 13.1.2023