Terveyden edistäminen liikuntaseurassa – nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Wegelius-sali, ODL Hyvinvointikeskus, Albertinkatu 16, Oulu
Väitöksen aihe
Terveyden edistäminen liikuntaseurassa – nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Laura Heikkilä
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Raija Korpelainen, Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Terveyden edistäminen liikuntaseurassa – nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita
Terveystieteiden maisteri Laura Heikkilän väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Se ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimintaan nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi.
Väitöstutkimus toteutettiin ODL Liikuntaklinikalla ja Oulun yliopistossa ja on osa valtakunnallista Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin terveyden edistämistä suomalaisissa nuorten liikuntaseuroissa sekä nuorten liikuntaseuratoimintaan osallistumisen, ruokailutottumusten, urheilun kilpailullisen tavoitteen ja kehokokemuksen välisiä yhteyksiä. Tutkimukseen osallistui 1918 yläkouluikäistä nuorta, 311 liikuntaseurojen toimihenkilöä ja 275 valmentajaa. Tutkittavat vastasivat sähköisiin kyselyihin terveystottumuksistaan ja liikuntaseuransa terveyden edistämisestä.
Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli useammin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet liikuntaseuratoimintaan. Tavoitteellisesti kilpaurheilevat nuoret olivat myös tyytyväisempiä kehoonsa. Tutkimuksen perusteella näitä eroja näyttävät selittävän muut tekijät kuin liikuntaseuratoiminta itsessään, kuten liikuntaseuratoimintaan osallistuvien nuorten suurempi fyysinen aktiivisuus ja parempi koettu fyysinen kunto. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikuntaseuratoimintaan osallistuvien nuortenkin ruokailutottumuksissa oli puutteita. Heistä esimerkiksi vain noin puolet vastasi syövänsä kasviksia ja/tai hedelmiä päivittäin.
”Nuorten ravitsemusterveyden edistämiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä”, Heikkilä toteaa. ”Liikuntaseurat tavoittavat noin puolet suomalaisista nuorista ja niiden mahdollisuudet nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemisessa on tunnistettu. Väitöstutkimukseni perusteella on tarpeen selvittää, mitkä käytänteet ovat tehokkaita liikuntaseurojen terveyden edistämisessä ja miten ne voidaan sisällyttää osaksi liikuntaseurojen päivittäistä toimintaa”, hän kertoo.
Terveystieteiden maisteri Laura Heikkilän väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Se ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimintaan nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi.
Väitöstutkimus toteutettiin ODL Liikuntaklinikalla ja Oulun yliopistossa ja on osa valtakunnallista Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin terveyden edistämistä suomalaisissa nuorten liikuntaseuroissa sekä nuorten liikuntaseuratoimintaan osallistumisen, ruokailutottumusten, urheilun kilpailullisen tavoitteen ja kehokokemuksen välisiä yhteyksiä. Tutkimukseen osallistui 1918 yläkouluikäistä nuorta, 311 liikuntaseurojen toimihenkilöä ja 275 valmentajaa. Tutkittavat vastasivat sähköisiin kyselyihin terveystottumuksistaan ja liikuntaseuransa terveyden edistämisestä.
Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli useammin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet liikuntaseuratoimintaan. Tavoitteellisesti kilpaurheilevat nuoret olivat myös tyytyväisempiä kehoonsa. Tutkimuksen perusteella näitä eroja näyttävät selittävän muut tekijät kuin liikuntaseuratoiminta itsessään, kuten liikuntaseuratoimintaan osallistuvien nuorten suurempi fyysinen aktiivisuus ja parempi koettu fyysinen kunto. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikuntaseuratoimintaan osallistuvien nuortenkin ruokailutottumuksissa oli puutteita. Heistä esimerkiksi vain noin puolet vastasi syövänsä kasviksia ja/tai hedelmiä päivittäin.
”Nuorten ravitsemusterveyden edistämiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä”, Heikkilä toteaa. ”Liikuntaseurat tavoittavat noin puolet suomalaisista nuorista ja niiden mahdollisuudet nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemisessa on tunnistettu. Väitöstutkimukseni perusteella on tarpeen selvittää, mitkä käytänteet ovat tehokkaita liikuntaseurojen terveyden edistämisessä ja miten ne voidaan sisällyttää osaksi liikuntaseurojen päivittäistä toimintaa”, hän kertoo.
Viimeksi päivitetty: 4.4.2024