Toiminnanohjauksen arviointi varhain alkavissa muistisairauksissa ja muissa kognitiivisissa heikentymissä

Uusia menetelmiä varhain alkavan muistisairauden tunnistamiseen

Työikäisten tiedonkäsittelyn ongelmat, kuten muistin tai keskittymisen vaikeudet, ovat yleisiä: noin joka viides työikäinen kokee kognitiivisia oireita. Niiden taustalla voi kuitenkin olla hyvin erilaisia syitä stressistä ja univaikeuksista aina eteneviin, aivoja rappeuttaviin muistisairauksiin. Suomessa on arviolta noin 2 700 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa henkilöä, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 600. Varhain alkavien muistisairauksien oireet voivat olla epätyypillisiä ja näkyä erityisesti toiminnanohjauksen ongelmina, kuten vaikeutena suunnitella, aloittaa tai ylläpitää tavoitteellista ja monivaiheista toimintaa. Koettujen tiedonkäsittelyn ongelmien syy on aina tärkeä selvittää. Perinteiset, muistitoimintojen arviointiin painottuvat seulontatestit eivät kuitenkaan aina tunnista ongelmia riittävän varhain, etenkään työikäisten kohdalla, jolloin myös toiminnanohjauksen mittaaminen tulisi sisällyttää jo varhaiseen arviointivaiheeseen.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin uusia keinoja työikäisten muistisairauksien seulontaan. Tulokset osoittavat, että uuden, digitaalisen, toiminnanohjausta arvioivan kognitiivisen testipatteriston (Flexible Attention Test, FAT) yhdistäminen verestä mitattaviin hermoston vauriota kuvaaviin biomarkkereihin (sNfL, sGFAP) tarjoaa lupaavan tavan tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat tarkempia jatkotutkimuksia. Neuropsykologisen suoriutumisen ja seerumin biomarkkereiden yhdistelmä tunnisti muistisairautta tai lievää kognitiivista heikentymää sairastavat potilaat muista muistipoliklinikan potilaista paremmin kuin kumpikaan menetelmä yksin. FAT osoittautui seulonnassa yhtä toimivaksi kuin perinteiset neuropsykologiset testit, ja sen etuina ovat nopeus, tehokkuus ja helppo toteutettavuus. Tutkimuksessa arvioitiin myös kahta lyhyttä toiminnanohjauksen kynä-paperi-seulontatestiä (Ineco Frontal Screening ja Frontal Assessment Battery). Tulokset osoittavat, että muistisairaudesta tai lievästä kognitiivisesta heikentymästä kärsivät potilaat suoriutuivat myös näistä testeistä heikommin kuin ne, joilla oireet johtuivat muista syistä, esimerkiksi masennuksesta tai uniongelmista.

Väitöstutkimus tarjoaa konkreettisia työkaluja varhain alkavien muistisairauksien seulontaan ja tunnistamiseen. Uudet neuropsykologiset menetelmät ja niiden yhdistäminen seerumin biomarkkereihin jo muistisairauksien seulontavaiheessa voi nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tukea oikea-aikaista diagnosointia.