Tyypin 1 diabeteksen sukuhistorian yhteys autoimmuniteettiin ja diabeteksen kehittymiseen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

OYS, Aapistie 7, luentosali F101

Väitöksen aihe

Tyypin 1 diabeteksen sukuhistorian yhteys autoimmuniteettiin ja diabeteksen kehittymiseen

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Salla Kuusela

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, UniOGS Oulu

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Antti Saari, KYS, Lastenklinikka

Kustos

Professori Riitta Veijola, OYS, Lastenklinikka

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Tyypin 1 diabeteksen sukutausta

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunitauti, jossa haiman beetasolut tuhoutuvat T-soluvälitteisessä prosessissa. Autoimmuuniprosessin merkkinä toimivat diabeteksen kehittymiseen liittyvät autovasta-aineet, ja tautiprosessi luokitellaan nykyään kolmeen eri vaiheeseen. Tyypin 1 diabetekseen liittyy vahva periytyvä riski, erityisesti ensimmäisen asteen sukulaisilla. Ensimmäisessä osatyössä Oulun yliopistollisen sairaalan lasten diabetespoliklinikan seurannassa tiettynä ajanjaksona olleiden lasten ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen sukulaisilta tutkittiin tyypin 1 diabeteksen sekä muiden autoimmuunitautien esiintymistä. Toisessa ja kolmannessa osatyössä tutkittiin tyypin 1 diabeteksen sukutaustaa DIPP seurannassa olevilla lapsilla ja nuorilla ja analysoitiin sukutaustan vaikutusta DIPP lasten autovasta-aineprofiiliin ja sairastumiseen tyypin 1 diabetekseen.
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla oli enemmän tyypin 1 diabetesta suvussa kuin verrokkilapsilla. Myös muiden autoimmuunitautien esiintyminen oli runsaampaa sekä tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla, että laajemmassa suvussa.
Toisessa osatyössä, jossa seurattavat olivat kaikki DIPP tutkimukseen osallistuneita lapsia, löydettiin 62.2 %:lla vähintään yksi tyypin 1 diabetesta sairastava sukulainen lapsilla, jotka olivat autovasta-aine positiivisia ja sairastuivat diabetekseen. Multipositiivisilla (positiivisuus vähintään kahdelle vasta-aineelle yhtä aikaa) lapsilla oli lisäksi useammin tyypin 1 diabetesta isän suvussa kuin niillä, joilla oli vain yksi vasta-aine positiivinen.
Kolmannessa osatyössä todettiin ydinperheen tyypin 1 diabeteksen lisääntyvän DIPP tutkimuksen 8.6 vuoden seurannan aikana ollen 10.9 % lapsen syntymähetkellä, 17.4 % seurannan lopussa. Autovasta-aine statusta verrattiin niiden DIPP-lasten välillä, joilla oli ydinperheessä tyypin 1 diabetes ja niiden, joilla ei ollut seurannan lopussakaan. Lapset, joiden perheessä oli toisella vanhemmalla tai sisaruksella tyypin 1 diabetes, olivat serokonversiovaiheessa useammin multipositiivisia ja sairastuivat useammin tyypin 1 diabetekseen seurannan aikana. Myös GADA positiivisuus oli yleisempää lapsilla, joiden ydinperheessä esiintyi tyypin 1 diabetesta.
Viimeksi päivitetty: 29.11.2024