Ubikitiini-spesifisen proteaasi 28:n (USP28) rooli karsinogeneesissä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5A

Väitöksen aihe

Ubikitiini-spesifisen proteaasi 28:n (USP28) rooli karsinogeneesissä

Väittelijä

Master of Science Kati Richter

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Biokemia ja molekyylilääketiede

Oppiaine

Biokemia

Vastaväittäjä

Professori Jorma J. Palvimo, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Thomas Kietzmann, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ubikitiini-spesifisen proteaasi 28:n (USP28) rooli karsinogeneesissä

Ihminen koostuu noin 3.72 x 1013 solusta. Solujen rakenteet koostuvat suurimmaksi osaksi proteiineista, jotka myös ovat mukana lukemattomissa solun sisäisissä tapahtumissa. Erilaiset sairaudet, etenkin syöpäsairaudet, liittyvät proteiinien toimintahäiriöihin sekä liialliseen proteiinien synteesiin ja hajotukseen.

Proteiinien hajotuksen yksi pääreiteistä on ubikitiini-välitteinen proteosomaalinen hajotus. Tämä prosessi voidaan peruuttaa deubikitinaasi (DUB)-entsyymien avulla. Tähän mennessä arviolta noin 100 ihmisen DUB-entsyymiä on tunnistettu mutta tieto niiden osallistumisesta karsinogeneesiin on vielä melko rajallista. On kuitenkin ajateltavissa, että yksi mahdollinen syövän hoitokeino voisi kohdentua proteosomaaliseen hajotukseen.

Hiljattain julkaistu tutkimus osoitti, että eräs DUB, nimeltään ubikitiinispesifinen proteaasi 28 (USP28), voi toimia yhdistävänä tekijänä ympäristön signaalien aiheuttamien vasteiden sekä syövän kehittymisen välillä. Tässä työssä USP28:n roolia tutkittiin in vitro rintasyöpäsolulinjassa, josta USP28 oli poistettu. Jotta vaikutukset voitiin määritellä myös in vivo, luotiin hiirimalli, jolta USP28 puuttuu. Tätä mallia käytettiin tutkittaessa USP28:n roolia kolmessa eri syöpätyypissä: maksa-, iho- ja rintasyövissä. Päämielenkiinnonkohteemme oli laajentaa tietämystä USP28:sta, sen toiminnasta ja aktivoitumisesta. Tutkimustulosten antama tieto voi johtaa uusiin lähestymistapoihin syövän tunnistamisessa, luokittelussa sekä hoitomenetelmissä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024