Utsjoen alueen pohjoissaamen muutos 1950-luvulta 2020-luvulle

Pohjoissaamen kieli on muuttunut viime vuosikymmenten aikana tavoilla, jotka heijastavat Utsjoen alueen laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Väitöskirja osoittaa, että koulutus ja kielipoliittiset ratkaisut ovat vaikuttaneet paitsi saamen kielen asemaan myös sen rakenteisiin ja arkikielisiin käytäntöihin.

Tutkimus tarkastelee pohjoissaamen vaihtelua ja muutosta puhutussa kielessä sekä kyselyaineistoissa ja kytkee kielelliset ilmiöt osaksi saamelaisyhteisön historiallisia kokemuksia. Tulokset osoittavat, että kieli reagoi herkästi ympäröivään yhteiskuntaan: jotkin piirteet ovat vahvistuneet elvytyksen myötä, kun taas toiset ovat heikentyneet kielenvaihdon kauden aikana.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuosisadan puolivälistä alkanut kehityskulku on ensin heikentänyt saamen kielen asemaa, mutta 1990-luvulta alkaen kielitilanne on alkanut elpyä. Tämä näkyy myös kielen yksityiskohtien muutoksessa. Väitöskirja vahvistaa, että erityisesti koulutus on ollut ratkaisevassa roolissa: kun koulu aiemmin vauhditti kielenvaihtoa, se toimii nykyisin saamen kielen tukipilarina.

Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielen rakenteisiin ja miten alkuperäiskielten elvytys näkyy nuorempien puhujien kielessä. Tulokset ovat merkityksellisiä niin kielipolitiikalle, opetukselle kuin laajemmalle keskustelulle siitä, millaisin keinoin saamen kielet voivat vahvistua myös tulevaisuudessa.