Uudet kuormitusaktivoituvat tekijät sydämen hypertrofiassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, luentosali F202, Aapistie 5B
Väitöksen aihe
Uudet kuormitusaktivoituvat tekijät sydämen hypertrofiassa
Väittelijä
Filosofian maisteri, hammaslääketieteen lisensiaatti Jani Aro
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen tutkimusyksikkö, farmakologia ja toksikologia
Oppiaine
Farmakologia ja toksikologia
Vastaväittäjä
Professori Eero Mervaala, Helsingin yliopisto
Kustos
Dosentti Jaana Rysä, Itä-Suomen yliopisto
Uutta tietoa kuormituksen aktivoimista muutoksista sydämessä
Sydämen lisääntynyt kuormitus johtaa sydänlihaksen koon liikakasvuun eli hypertrofiaan. Aluksi lihaksen kasvu auttaa sydäntä mukautumaan tilanteeseen, mutta pitkittyessään, esimerkiksi hoitamattoman verenpainetaudin, sydäninfarktin tai sydämen läppävikojen yhteydessä, se johtaa rakenteellisiin muutoksiin ja on riskitekijä sydämen vajaatoiminnan kehittymiselle ja äkkikuolemalle. Lisääntyneen kuormituksen aiheuttamassa sydänlihaksen liikakasvussa mekaaninen venytys sekä hormonaaliset ja hermostolliset tekijät saavat aikaan muutoksia solunsisäisessä viestinnässä, mikä johtaa muuttuneeseen geenien luentaan ja proteiinituotantoon.
Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin aiemmin sydämessä vähän tutkittujen tekijöiden, melusiinin, trombospondiinien sekä dyksiinin ilmentymistä hypertrofian kehittyessä.
Tulokset osoittivat, että mekaaninen venytys ja painekuormitus aktivoi nopeasti näiden uusien tekijöiden, melusiinin, trombospondiini (TSP) -1:n ja -4:n sekä dyksiinin, ilmentymistä sydämessä. Näiden tekijöiden aktivoituminen painekuormituksen aiheuttaman sydänlihaksen hypertrofian alkuvaiheissa antaa viitteitä siitä, että tekijät osallistuvat sydänlihaskudoksen uudelleenmuovautumiseen. Melusiinin aktivoituminen kuormituksen seurauksena näyttää tapahtuvan pääasiassa sydämen eteissoluissa ja voi toimia erityisesti eteiskudosta kuormitukselta suojaavissa mekanismeissa. Trombospondiinien ja dyksiinin aktivoituminen sydämessä tapahtuu hyvin nopeasti painekuormituksen alkamisen jälkeen, lisäksi TSP-4 aktivoituu lähinnä endoteelisoluissa.
Väitöskirjatyössä saatiin uutta tietoa sydänlihaksen kuormituksen aikaisista muutoksista geenien luennassa ja se auttaa ymmärtämään paremmin sydänsairauksiin liittyviä solutason muutoksia. Työn tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa tarkempia tutkimuksia sydänlihaksen kuormittumisen sekä sydämen vajaatoimintaan johtavien prosessien diagnoosiin, hoitoon ja ehkäisyyn.
Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin aiemmin sydämessä vähän tutkittujen tekijöiden, melusiinin, trombospondiinien sekä dyksiinin ilmentymistä hypertrofian kehittyessä.
Tulokset osoittivat, että mekaaninen venytys ja painekuormitus aktivoi nopeasti näiden uusien tekijöiden, melusiinin, trombospondiini (TSP) -1:n ja -4:n sekä dyksiinin, ilmentymistä sydämessä. Näiden tekijöiden aktivoituminen painekuormituksen aiheuttaman sydänlihaksen hypertrofian alkuvaiheissa antaa viitteitä siitä, että tekijät osallistuvat sydänlihaskudoksen uudelleenmuovautumiseen. Melusiinin aktivoituminen kuormituksen seurauksena näyttää tapahtuvan pääasiassa sydämen eteissoluissa ja voi toimia erityisesti eteiskudosta kuormitukselta suojaavissa mekanismeissa. Trombospondiinien ja dyksiinin aktivoituminen sydämessä tapahtuu hyvin nopeasti painekuormituksen alkamisen jälkeen, lisäksi TSP-4 aktivoituu lähinnä endoteelisoluissa.
Väitöskirjatyössä saatiin uutta tietoa sydänlihaksen kuormituksen aikaisista muutoksista geenien luennassa ja se auttaa ymmärtämään paremmin sydänsairauksiin liittyviä solutason muutoksia. Työn tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa tarkempia tutkimuksia sydänlihaksen kuormittumisen sekä sydämen vajaatoimintaan johtavien prosessien diagnoosiin, hoitoon ja ehkäisyyn.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024