Uusien kliinisen kemian laboratoriomenetelmien validointi rutiinikäyttöön

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Väitöksen aihe

Uusien kliinisen kemian laboratoriomenetelmien validointi rutiinikäyttöön

Väittelijä

Filosofian maisteri Tiina Lehto

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliininen kemia

Oppiaine

Kliininen laboratoriolääketiede

Vastaväittäjä

Professori Kari Pulkki, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Kustos

Dosentti Pirjo Hedberg, NordLab

Lisää tapahtuma kalenteriin

Uusien kliinisen kemian laboratoriomenetelmien validointi rutiinikäyttöön

Laboratoriolääketiede on jatkuvan muutospaineen alla. Organisaatiomuutokset ja kilpailutukset ovat saaneet aikaan sen, että laboratorioiden analytiikkatarjonnan tulee olla kilpailukykyistä niin hinnan ja laadun kuin tulosten vastausnopeuden suhteen. Organisaatiomuutosten myötä on pienempien laboratorioiden analytiikkaa keskitetty suurempiin keskuslaboratorioihin. Esimerkiksi terveyskeskusten laboratorioiden paikanpäällä tehtävä tutkimusvalikoima on vähentynyt sekä muuttanut luonnettaan potilaan vierellä tehtäviksi vieritutkimuksiksi.

Suurin osa näytteistä lähetetään analysoitavaksi lähimpään keskuslaboratorioon. Jotta näytteet pysyvät analysointikelpoisina, tulee kuljetuksen lämpötila olla hyvin säädettynä sekä se aika määritettynä, jonka sisällä näyte tulee analysoida. Näin voidaan varmistua siitä, ettei näytteen laatu kärsi kuljetuksen aikana. Näytteiden säilyvyys esimerkiksi hematologisten tutkimusten osalta voi olla hyvin riippuvaista käytetystä menetelmästä sekä laitteesta, joten jokaisen laboratorion tulisi tarkastella näytteen analysointikelpoisuuteen liittyvät tekijät.

Perinteisesti osa laboratorion tutkimuksista, kuten punktionesteen solut, on tehty käsityönä. Tämä on hyvin työvoimaa sitova toimintatapa ja aiheuttaa lisäkustannuksia kyseiselle tutkimukselle. Manuaalisten tutkimusten siirtäminen analysaattoreille tehtäväksi voi tuoda laboratoriolle taloudellisen säästön lisäksi työvoiman vapautumisen ja henkilökuntaresurssin siirtämisen muihin työpisteisiin. Keskuslaboratoriossa analytiikka on siirtynyt automaation lisäksi kohti herkempiä menetelmiä, joiden avulla saadaan näytteistä määritettyä yhä pienempinä pitoisuuksina olevia yhdisteitä. Näiden menetelmien suorittamiseen ja ylläpitoon tarvitaan asiantuntevaa laboratoriohenkilökuntaa. Tämä henkilökunta saadaan vapautettua automaation myötä manuaalisista työtehtävistä. Jotta laboratorion laatu olisi korkeatasoista ja tulokset luotettavia, tulee laboratorion toiminnan olla yhtenevää kansainvälisten ja kansallisten laatuvaatimuksien kanssa. Ennen tutkimuksen käyttöönottoa tulee jokainen osa-alue näytteen kuljetuksesta sen analysointiin olla tarkasteltuna.

Väitöskirjassa tarkasteltiin laboratorion toimintaa edellä mainittujen kansainvälisten laatuvaatimusten valossa. Väitöskirjassa tarkasteltiin hematologisten näytteiden säilymistä eri lämpötiloissa ja aikapisteissä, koestettiin uuden verisolulaskijan tulostasoa aikaisemmin käytössä olleita menetelmiä vastaan sekä pystytettiin uusi erittäin herkkä menetelmä kliinistä käyttöä varten. Työn keskeisinä tuloksina saatiin selvitettyä hematologisten näytteiden säilyvyys eri lämpötiloissa sekä tarkastettua uuden hematologian analysaattorin soveltuvuus keskussairaalatasoiseen laboratorioon kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Tämän lisäksi väitöskirjassa tarkasteltiin uutta menetelmää, jolla voitiin automatisoida punktiosolujen laskenta. Samalla selvitettiin miten automaatio vähensi joidenkin näytteiden läpimenoaikaa, joka osaltaan nopeuttaa potilaiden hoitoa. Viimeiseksi tässä väitöskirjassa kehitettiin erittäin herkkä menetelmä kliinisen laboratorion käyttöön, joka pystyy havaitsemaan verenkierrosta hyvin pieninä pitoisuuksina esiintyviä alkoholinkäytöstä kertovia fosfolipidejä.
Viimeksi päivitetty: 12.1.2016