Vaikean purentavirheen hoidon ja siihen liittyvien tekijöiden vaikutus suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Lääketieteellinen tiedekunta, luentosali F101 (Aapistie 7A)

Väitöksen aihe

Vaikean purentavirheen hoidon ja siihen liittyvien tekijöiden vaikutus suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun

Väittelijä

Hammaslääketieteen lisensiaatti Anna-Sofia Silvola

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, hammaslääketieteen laitos

Oppiaine

Hampaiston kehitys- ja oikomisoppi

Vastaväittäjä

Professori Timo Peltomäki, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Pertti Pirttiniemi, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Vaikean purentavirheen oikomishoito parantaa elämänlaatua

Väitöstutkimuksessa tutkittiin purentavirheiden hoidon vaikutusta suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksessa olleet aikuiset, joilla oli vaikea hoitoa vaativa purentavirhe, raportoivat huomattavasti enemmän suunterveyteen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja verrattuna suomalaiseen normaaliväestöön. Hoidon jälkeen suunterveyteen liittyvä elämänlaatu palasi normaaliväestön tasolle. Elämänlaatuun liittyvät haitat olivat yleisempiä potilailla, joilla oli kasvokipua tai jotka olivat tyytymättömimpiä hampaiden ulkonäköön.

Purentavirheet ovat hyvin yleisiä; arviolta joka kolmannella suomalaisella aikuisella on purentavirhe, jonka voidaan olettaa heikentävän toimintakykyä ja sen seurauksena huonontavan elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Purentavirheet voivat olla yhteydessä moniin haittoihin, kuten vaikeuksiin syömisessä, leukanivelongelmiin tai suun ja kasvojen alueen kipuihin. Purentavirheet vaikuttavat myös ulkonäköön, ja voivat sitä kautta aiheuttaa psyykkistä ja sosiaalista haittaa.

Tutkimusaineistona käytettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan vaikean purentavirheen vuoksi lähetettyjä aikuispotilaita. Kaikilla potilailla oli vaikea purentavirhe, johon liittyi selvä toiminnallinen haitta. Potilaille tehtiin oikomishoito tai oikomishoitoon yhdistetty leukakirurginen hoito. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen, kliinisen tutkimuksen, hammasmallien ja valokuvien avulla ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli se, mitkä purentavirheeseen liittyvät seikat ovat yhteydessä elämänlaadun paranemiseen hoidon aikana.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naisilla ja miehillä eri asiat vaikuttavat elämänlaatuun. Ennen hoitoa naisilla, joilla oli vaikeampi purentavirhe, oli todennäköisemmin kasvokipua ja sitä myötä huonompi elämänlaatu. Miehillä taas purentavirheen vaikeus oli suoraan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun, mutta ei kasvokipuun. Suurin elämänlaadun paraneminen havaittiin niillä potilailla, joiden tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön ja kasvokipu paranivat eniten. Oikomishoidon myötä parantunut purenta paransi suunterveyteen liittyvän elämänlaadun normaaliväestön tasolle.
Viimeksi päivitetty: 12.12.2014