Vakavat vammautumiset Pohjois-Suomessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1

Väitöksen aihe

Vakavat vammautumiset Pohjois-Suomessa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Lasse Raatiniemi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian, anestesiologian ja tehohoidon tutkimusyksikkö, anestesiologia

Oppiaine

Ensihoitolääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Lauri Handolin, Töölön sairaala, HUS

Kustos

Professori Seppo Alahuhta, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Vakavat vammautumiset Pohjois-Suomessa

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin vakavia vammautumisia sekä niihin liittyvää ensihoitoa Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomen maaseudulla vammakuolemat olivat yleisempiä kuin kaupungeissa ja suurin osa kuolemista tapahtui tunnin kuluessa vammautumisesta. Maaseudulla potilaat menehtyivät ennen sairaalaan pääsyä useammin kuin kaupungeissa. Jos potilas selvisi kuitenkin hengissä ensihoitohelikopterihenkilöstön saapumiseen saakka, maaseudulla vammautuneen potilaan lyhyen ajan ennusteessa ei ollut merkittävää eroa kaupunkialueella vammautuneeseen verrattuna. Lisäksi todettiin, että sairaalan ulkopuolella kuolleista vammapotilaista 42 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena.

Pohjois-Suomen ensihoitohelikopterien henkilökunta kohtasi tutkimusajanjaksona keskimäärin 1,7 vakavasti vammautunutta potilasta viikoittain, joista yli puolet maaseudulla. Tilanteet, joissa muut kuin ensihoitolääkärit turvasivat potilaan hengitystien, olivat harvinaisia. Tutkittaessa yksinkertaista ensihoidossa käytettävää vaikeusasteluokitusta (NACA) havaittiin, että ensihoitolääkärien suorittama arvio potilaan vammojen tai sairauden vakavuusasteesta korreloi hyvin lyhyen ajan ennusteeseen.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteriin ja potilaskertomuksiin. Hengitystietutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Vaikeusasteluokitteluun liittyvän osatyön aineisto kerättiin Pohjois-Norjan pelastushelikopterin tietokannasta yhdentoista vuoden ajalta.

Vammautumiset ovat yleisin alle 44-vuotiaiden kuolinsyy. Sen lisäksi, että ne aiheuttavat huomattavan määrän menetettyjä elinvuosia, ne aiheuttavat myös pitkäkestoista elämänlaadun ja työkyvyn heikkenemistä. Menestyksellinen vammapotilaiden hoito koostuu monesta tekijästä: maallikon antamasta ensiavusta ja ammattilaisen suorittamasta ensihoidosta aina hyvin toimivaan traumateamiin sekä korkeatasoiseen kirurgiaan ja tehohoitoon. Myös kuntoutus on tärkeää. Ensihoitohelikopterit ovat kiinteä osa ensihoitopalvelua ja vammapotilaiden hoitoketjua, mutta niiden henkilöstön suorittamasta hoidosta Suomessa on vain vähän tietoa.

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan maaseudulla on korkeampi vammakuolleisuus ja tämä näyttäisi pitävän paikkansa myös Pohjois-Suomessa väitöskirjassa tehtyjen havaintojen perusteella. Koska kuolemista valtaosa tapahtuu nopeasti vammautumisen jälkeen tai välittömästi, kuten itsemurhissa, ennaltaehkäisy on keskeistä, jotta vammakuolemia voitaisiin vähentää. Hengitystien varmistaminen on riskialtis toimenpide ja suoritteita kertyy harvoin perus- ja hoitotason ensihoitoyksiköissä. Toimenpiteen keskittäminen esimerkiksi ensihoitohelikoptereiden henkilöstölle, jotka kohtaavat useammin hätätilapotilaita, on perusteltua.

Väitöskirjatutkimuksen löydökset herättivät monia uusia tutkimusaiheita, kuten missä määrin nopeammalla tai korkeamman tasoisella hoidolla olisi voitu ehkäistä vammakuolemia Pohjois-Suomessa.
Viimeksi päivitetty: 14.9.2016