Varhaiset mikrobilääkkeet, suolen mikrobisto ja lapsen myöhempi terveys

Lapset altistuvat yleisesti mikrobilääkkeille jo raskauden aikana kohdussa, syntymässä ja ensimmäisinä elinvuosina. Yleisin syy syntymänaikaiselle mikrobilääkealtistukselle on B-ryhmän Streptokokin (GBS) kantajaäideille varhaisia vastasyntyneiden GBS-infektioita ehkäisemään annettu mikrobilääkeprofylaksi. Väitöskirjani selvittää varhaisten mikrobilääkkeiden vaikutusta lasten suolen mikrobistoon ja myöhempään terveyteen.

Väitöskirjan ensimmäinen osatyö selvitti syntymänaikaisen mikrobilääkealtistuksen ja ensimmäisen elinvuoden mikrobilääkekuurien yhteyttä lasten suolen mikrobistoon yhden vuoden iässä, sadan alateitse syntyneen lapsen aineistossa, prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa. Syntymänaikainen mikrobilääkealtistus yhdistyi lasten suolen mikrobiston muutoksiin vielä yhden vuoden iässä ja nämä muutokset olivat ensimmäisen elinvuoden mikrobilääkekuurien muutoksia merkittävämpiä (osatyö 1).

Väitöskirjan toisen ja kolmannen osatyön aineistona oli yli 40 000 Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa alateitse syntyneen lapsen populaatio- ja rekisteripohjainen tutkimus, jossa selvitettiin varhaisen mikrobilääkealtistuksen yhteyttä myöhempiin lapsuuden immuunipohjaisiin sairauksiin sekä ylipainoon ja lihavuuteen. Syntymänaikaisen mikrobilääkealtistuksen todettiin olevan yhteydessä kohonneeseen autoimmuunisairauksien riskiin lapsuudessa, kun taas yhteyttä allergisiin tai ahtauttaviin ilmatiesairauksiin ei todettu (osatyö 2). Mikrobilääkealtistus kahden ensimmäisen elinvuoden aikana yhdistyi lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen (osatyö 3). Yhteyttä mikrobilääkealtistuksella ennen raskautta, raskauden aikana tai syntymän yhteydessä myöhempään lapsuuden ylipainoon tai lihavuuteen ei todettu (osatyö 3).