Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/6661348666

Väitöksen aihe

Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kilpiö

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Professori Ilkka Pörsti, Tampereen yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Risto Kerkelä, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä

Väitöstyössä tutkittiin sydämen vajaatoiminnan lääkekehitykselle potentiaalisia verenkierrollisia välittäjäaineita eläinkoe- ja soluviljelymenetelmin.

Väitöstyön tulokset osoittivat säätelytekijä apelan vaikuttavan suotuisasti sydämen pumppaustoimintaan ja verisuonten supistustilaan aikuisessa yksilössä. Havaittu vaikutuksien yhdistelmä on yksittäiselle säätelytekijälle harvinainen ja erityisesti sydämen vajaatoiminnan hoidon näkökulmasta hyödyllinen.
Liikunnan on jo pitkään tiedetty vaikuttavan sydämen toimintaan ja sen hyvänlaatuiseen kasvuun suotuisasti. Mekanismit, joiden kautta liikunnan edulliset vaikutukset kehossa tapahtuvat, ovat suurilta osin olleet tuntemattomia. Väitöstyössä havaittiin apelinin olevan yksi keskeinen sydän- ja luurankolihaksen liikunnasta johtuvaa kasvua edistävä välittäjäaine . Apelin-poistogeenisillä hiirillä, apelinin puutteessa tapahtuvan liikuntarasituksen havaittiin johtavan luurankolihaksen sairaalloiseen heikkouteen. Luurankolihasten sairaalloinen heikkous on yksi tärkein pitkäaikaissairaiden ja vanhusten toimintakykyä heikentävä tekijä.

Lisäksi tutkimuksessa löydettiin uusi tapa suojella sydänlihasta hapenpuutteen aiheuttamalta vauriolta. Kokeissa osoitettiin, että lääkkeellinen tyypin IIB aktiviinireseptorin estäminen valmisteli sydänlihassolujen aineenvaihdunnan kestämään vähähappisia olosuhteita ja vähensi infarktin aiheuttamaa sydänlihasvauriota. Sydäninfarktia seuraava sydänlihasvaurio on yksi tärkeimmistä sydämen vajaatoimintaan johtavista tekijöistä.

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa nopeimmin kasvava kuolemaan johtavien sydän- ja verisuonisairauksien alaluokka, eikä taudin etenemistä pysäyttävää lääkitystä ole olemassa. Tutkimus tuotti uutta tietoa sydämen toimintaa ja kasvua säätelevistä tekijöistä sekä loi uusia avauksia lääkekehityksen alalle.
Viimeksi päivitetty: 20.3.2020