Vertailututkimuksia Pohjois-Suomen syntymäkohortin silmätutkimuksessa

Silmätautialaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tutkimusmenetelmiä liittyen 1) silmän taitteisuuden ja näöntarkkuuden tutkimiseen, 2) silmänpaineen mittaamiseen ja 3) hermosäiekerroksen ja näköhermonpään mittojen vertaamiseen kolmella kuvantamislaitteella. Lisäksi tutkimus antoi tietoa edellä mainituista silmälöydöksistä keski-ikäisellä kaukasialaisella väestöllä. Kolmen osajulkaisun tutkimusväestö kuului pohjoissuomalaiseen vuoden 1966 syntymäkohorttiin. Silmätutkimus toteutettiin syntymäkohortin 46-vuotistutkimuksen yhteydessä. 10 321 Suomessa asuvaa kohortin jäsentä satunnaistettiin ja silmätutkimukseen osallistui 3 070 henkilöä eli 60 % kutsutuista. Yhden osajulkaisun tutkimusväestö kuului pohjoissuomalaiseen vuoden 1986 syntymäkohorttiin.

Tutkimus osoitti, että silmän taitteisuutta ja näöntarkkuutta voidaan tutkia autorefraktometrillä varsin luotettavasti. Laitteen tulos ei kuitenkaan ole riittävän luotettava tilanteissa, joissa parhaalla korjatulla näöntarkkuudella on ratkaiseva merkitys. Silmänpainetta mittaavan kimmoketonometri iCaren tulokset korreloivat hyvin referenssistandardin eli Goldmannin applanaatiotonometrin tulosten kanssa, mutta niitä ei voi pitää keskenään vaihtokelpoisina. Kimmoketonometrien iCareTA01i ja iCare IC100 tulokset ovat lähellä toisiaan, ja myös iCare IC100 -mittari soveltuu käytettäväksi laajoissa seulontatutkimuksissa.
Verrattaessa silmänpohjan kuvantamislaitteiden (OCT, HRT ja GDx) parametreja, korreloivat näköhermonpään kokoon ja keskuskuoppaan liittyvät parametrit keskenään hyvin erityisesti OCT:n ja HRT:n osalta. Korrelaatio hermosäiekerroksen, kuvan laadun ja glaukoomadiagnostiikassa käytettävien parametrien välillä on huomattavasti huonompi.