Vesienhallintaa turvemailla

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, OP-sali (L10)

Väitöksen aihe

Vesienhallintaa turvemailla

Väittelijä

Diplomi-insinööri Riku Eskelinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Ympäristötekniikka

Vastaväittäjä

Professori Martyn Futter, Swedish University of Agricultural Sciences

Kustos

Professori Bjørn Kløve , Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Vesienhallintaa turvemailla

Tämä väitöskirja käsittelee lumensulannasta syntyvää valuntaa erilaisilla turvemailla ja pintavalutuskentän puhdistustehoa lumensulannan aikaan turvetuotantoalueella. Lisäksi työssä pohditaan miten erilainen näytteenotto-ohjelma vaikuttaa turvetuotantoalueilta arvioituun kiintoainekuormitukseen ja kehitetään yleiseen paikkatietoaineistoon perustuva malli, jolla on mahdollista ennustaa pohjaveden purkautumispaikkoja harjualueilla.

Routaisella turvetuotantoalueella kiintoaineen, värin ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat pieniä lumensulannan aikaan. Työssä seurattu pintavalutuskenttä vähensi kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön myös lumensulannan ja syksyn aikana. Ravinteiden osalta pintavalutuskentän toiminta oli parhaimmillaan kesäaikana, lumensulannan ja syksyn aikana havaittiin typen ja fosforin huuhtoutumista. Eri näytteenotto-ohjelmilla havaittiin olevan suuri vaikutus arvioituun kuormitukseen. Yleisesti voidaan sanoa epävarmuuden kasvavan kohti harvempaa näytteenottoväliä (viikoittainen–kuukausittainen) mutta myös viikoittaisella näytteenotolla epävarmuus on huomattava. Kehitettyä paikkatietomallia kokeiltiin kahdella harjulla, jossa se pystyi antamaan suuntaa antavia arvioita pohjaveden purkautumispaikoista.

Työn tuloksia voidaan hyödyntää turvetuotannon tai muun turvemailla tai niiden lähellä sijaitsevan teollisuuden vesistövaikutuksia arvioitaessa. Esimerkiksi routaisella turvemaalla voitaisiin harkita lumensulannasta aiheituvan valunnan ohijuoksutusta vesiensuojelurakenteista. Työssä todettiin myös pintavalutuskenttien toimivan vaihtelevan kuormituksen alaisena sekä lumensulannan että syksyn aikaan. Arvioiduissa kuormituksissa eri näytteenottoväleillä havaitut suuret epävarmuudet saattavat rajoittaa laskelmien käyttöä joissakin tarkoituksissa. Epävarmuutta voidaan vähentää käyttämällä hyväksi edellisinä vuosina tehtyjä vedenlaatumittauksia. Luotettavin tapa epävarmuuden vähentämiseksi on jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttäminen.
Viimeksi päivitetty: 17.3.2017