Vesileimojen lukeminen tulostetuista kuvista käyttäen puhelimen kameraa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
IT116, Oulun yliopisto
Väitöksen aihe
Vesileimojen lukeminen tulostetuista kuvista käyttäen puhelimen kameraa
Väittelijä
Diplomi-insinööri, Filosofian maisteri Anu Pramila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Konenäön ja signaalianalyysin tutkimuskeskus (CMVS)
Oppiaine
Tietotekniikka
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Joni Kämäräinen, Tampereen teknillinen yliopisto
Kustos
Professori Tapio Seppänen, Oulun yliopisto
Vesileimojen lukeminen tulostetuista kuvista käyttäen puhelimen kameraa
Vanhan sanonnan mukaan yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun puhutaan tiedonpiilotuksesta, tämä sanonta voi olla totta kirjaimellisesti. Digitaalisen vesileimauksen ideana on upottaa kuviin piilotietoa, jota ei voi havaita ihmissilmin. Koska tieto on näkymätöntä, se ei häiritse itse kuvan laatua. Tässä työssä tutkittiin menetelmiä, joilla tätä lisätietoa voidaan upottaa kuviin siten, että se on edelleen luettavissa tulostetusta kuvasta käyttäen puhelimen kameraa. Tämä tieto voi olla esimerkiksi linkki nettipalveluun, koostua tekijänoikeusmerkinnöistä tai toistaa lisätyn todellisuuden sisältöä.
Jotta tiedon lukeminen onnistuu, vesileiman on kestettävä useita hyökkäyksiä. Osa hyökkäyksistä esiintyy tulostuksen aikana, kun kuva rasteroidaan, ja osa valokuvatessa, jolloin kamera voi olla kiertynyt. Väitöskirjan päätavoitteena on siis kehittää tulostuksen ja valokuvauksen kestäviä vesileimausmenetelmiä erityisesti niitä tilanteita varten, jolloin kuvauskulma on suuri. Tähän mennessä kehitetyt menetelmät ovat olettaneet, että vesileimattu kuva on otettu kohtisuoraan. Tämä voi tuottaa vaikeuksia, jos kuva sijaitsee esimerkiksi pöydällä tai seinällä hankalassa korkeudessa.
Työssä yhdistettiin digitaalinen kuvien vesileimaus, laskennallinen valokuvaus ja matkapuhelimet. Tutkimus voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: Ensimmäisessä osassa kehitettiin kaksi tulostuksen ja valokuvauksen kestävää menetelmää. Toisessa osassa näitä menetelmiä hyödynnettiin algoritmissa, joka kykenee vesileiman lukemiseen myös silloin, kun kameran kiertyminen on voimakasta ja objektiivin kapea tarkennussyvyys aiheuttaa sumeita alueita kuvassa. Tutkimustyön lopussa tätä algoritmia viedään eteenpäin ja testataan matkapuhelinalustalla.
Jotta tiedon lukeminen onnistuu, vesileiman on kestettävä useita hyökkäyksiä. Osa hyökkäyksistä esiintyy tulostuksen aikana, kun kuva rasteroidaan, ja osa valokuvatessa, jolloin kamera voi olla kiertynyt. Väitöskirjan päätavoitteena on siis kehittää tulostuksen ja valokuvauksen kestäviä vesileimausmenetelmiä erityisesti niitä tilanteita varten, jolloin kuvauskulma on suuri. Tähän mennessä kehitetyt menetelmät ovat olettaneet, että vesileimattu kuva on otettu kohtisuoraan. Tämä voi tuottaa vaikeuksia, jos kuva sijaitsee esimerkiksi pöydällä tai seinällä hankalassa korkeudessa.
Työssä yhdistettiin digitaalinen kuvien vesileimaus, laskennallinen valokuvaus ja matkapuhelimet. Tutkimus voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: Ensimmäisessä osassa kehitettiin kaksi tulostuksen ja valokuvauksen kestävää menetelmää. Toisessa osassa näitä menetelmiä hyödynnettiin algoritmissa, joka kykenee vesileiman lukemiseen myös silloin, kun kameran kiertyminen on voimakasta ja objektiivin kapea tarkennussyvyys aiheuttaa sumeita alueita kuvassa. Tutkimustyön lopussa tätä algoritmia viedään eteenpäin ja testataan matkapuhelinalustalla.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024