Virolainen maanpuolustuskenttä ja suomalaisten yhteydet siihen 1986-1996

Tutkimuksen tavoitteena on toisaalta luoda kuva virolaisesta maanpuolustuskentästä vuosina 1986–1996 ja toisaalta siitä, minkälaisia suomalaisyhteyksiä siihen oli tutkimusperiodin aikana. Kummankaan osalta ei ole aikaisemmin vastaavalla tavalla tarkasteltu sekä institutionaalisia että niin sanottuun kolmanteen sektoriin lukeutuvia toimijoita. Maanpuolustukseen kytkeytyvien suomalaisyhteyksien moninaisuutta tuodaan myös ensimmäistä kertaa esille tässä laajuudessa.

Maanpuolustuskentällä tarkoitetaan kulloinkin määriteltyjen rajausten puitteissa vaikuttaneita toimijoita.
Tutkimusperiodi kattaa kaksi vaihetta, joita käsitellään tutkimuksen osassa III (luvut 5–15). Ensimmäinen vaihe kattaa Virossa 1980-luvun jälkipuoliskolla voimistunut ”uusi kansallinen herääminen”, joka 20.8.1991 huipentui Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamiseen. Toinen vaihe kattaa itsenäisen Viron valtion rakenteiden luominen vuosina 1991–1996.

Riittävän historiallisen kontekstin luomiseksi osassa II on luvussa 3 suppea katsaus virolaisesta maanpuolustuskentästä ja sen suomalaisyhteyksistä toisen maailmansodan loppuun asti. Luvussa 4 tarkastellaan sen jälkeistä ”kahden Viron maailmaa” – Viron neuvostotasavallan maanpuolustuksellisia olosuhteita ja virolaisten vastarintatoimintaa sekä toisen maailmansodan loppuvaiheessa syntynyttä, useaan läntiseen maahan levinnyttä laajaa virolaisdiasporaa, ulkovirolaisia ja heidän toimintaansa.

Kuten osassa III nähdään, maanpuolustuskenttään liittyvien toimijoiden määrä kasvoi voimakkaasti, lähinnä erilaisten, osin vapaamuotoisten, kansalaisaktivismin piiriin kuuluvien ryhmittymien muodossa. Myös näihin ryhmiin syntyi suomalaiskontakteja.

Vasta itsenäisyytensä palauttaneen Viron tasavaltaan syntyi pysyviä virallisia yhteyksiä suomalaistahojen kanssa. Niiden keskeisen osan muodostivat Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien koulutus- ja tukitoiminta. Myös eräät suomalaiset maanpuolustusjärjestöt olivat aktiivisia Viron suuntaan ja erikseen on mainittava vapaaehtoisten suomalaisten yksityinen tukitoiminta sekä Viron Kaitseliiton että puolustusvoimien puitteissa.
Tutkimusaiheen luonteesta johtuen lähdeaineisto on hyvin kirjavaa, hajanaista ja fragmentaarista. Varsinkin asiakirja-aineistoa on ollut käytettävissä vain vähäisessä määrin.

Tutkimusprosessin aikana tuli esille useita vähemmän tunnettuja piirteitä virolaisen maanpuolustuskentän muodostumisessa ja sen suomalaisyhteyksissä. Tämä koskee niin neuvostomiehityksen aikaa, ”uuden kansallisen heräämisen aikaa” kun alkavaa itsenäisyyskauttakin.