Yhteisöt kontaktissa, systeemit muutoksessa. Vepsän kielen indefiniittipronominien järjestelmä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)

Väitöksen aihe

Yhteisöt kontaktissa, systeemit muutoksessa. Vepsän kielen indefiniittipronominien järjestelmä

Väittelijä

Filosofian maisteri Heini Karjalainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, suomen kieli

Oppiaine

Suomen kieli

Vastaväittäjä

Dosentti Janne Saarikivi, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Harri Mantila, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Tutkimus uhanalaisesta vepsän kielestä

Vepsän kieli on pieni suomensukuinen vähemmistökieli, jota puhutaan Venäjällä Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välillä. Venäjällä vepsäläiset on määritelty yhdeksi pohjoisista alkuperäiskansoista. Venäjän väestönlaskentatietojen mukaan vepsänpuhujien määrä on romahtanut ja on nykyisellään vain hieman yli 3600. UNESCO luokitteleekin vepsän vakavasti uhanalaiseksi kieleksi. Vepsäläisten kielenvaihtoa venäjään ovat kiihdyttäneet monet yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset: Venäjän asutus- ja vähemmistöpolitiikka, kaupungistuminen sekä vepsän opetuksen ja muun yhteiskunnallisen käytön vähäisyys.

Väitöskirjassa tarkastellaan vepsän kielen indefiniittipronominien järjestelmää ja sen kehitystä. Kieliyhteisön rakenne ja kielenpuhujien tilanne vaikuttavat aina myös kieleen ja sen järjestelmään. Vepsäläisväestöstä osa on ollut todennäköisesti ainakin jollakin tasolla venäjäntaitoista tai kaksikielistä jo useamman sadan vuoden ajan. Tutkimuksessa osoitetaan, miten venäjän kielen vuosisatoja jatkunut kontaktivaikutus näkyy vepsän pronominien systeemissä.

Väitöskirja edistää uhanalaisen vepsän kielen dokumentointia, tutkimusta ja kuvausta. Kielentutkijat voivat tukea kieliyhteisöä vähemmistökielen elvytyksessä, sillä kielen dokumentointia pidetään yhtenä tärkeimmistä elvytystä edistävistä keinoista. Peruskieliopin kartoitus tukee vepsän kielen opettajien, oppikirjantekijöiden sekä kielenhuoltajien ja -kehittäjien työtä.

Tutkimusta varten on kerätty vanhojen aineistojen lisäksi myös paljon uutta aineistoa. Tutkija on tehnyt Venäjän vepsäläisalueille kenttätyömatkoja, joiden aikana hän on haastatellut monia vepsää vielä taitavia kielenpuhujia. Nauhoituksia on tehty muun muassa Äänisen rannan pohjoisvepsäläisissä kylissä Karjalan tasavallassa, Ojat-joen varren keskivepsäläiskylissä Leningradin alueella sekä Vologdan alueen itäisissä keskivepsäläiskylissä.

Väitöskirjassa kuvataan, miten yksittäisen kielenpuhujan mielestä ja puheesta venäjän kielen vaikutus on vähitellen levinnyt osaksi vepsäläisen kieliyhteisön kielen järjestelmää. Näin vepsäläisen ja venäläisen puhujayhteisön kontaktit ovat johtaneet vepsän kielen indefiniittipronominien systeemin muutokseen.
Viimeksi päivitetty: 30.5.2016