Ympäristötietoisuuden globaali vertailu valtioiden välillä ja ympäristömaailmankuvat yksilöillä, organisaatioissa ja poliittisissa puolueissa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Väitöksen aihe

Ympäristötietoisuuden globaali vertailu valtioiden välillä ja ympäristömaailmankuvat yksilöillä, organisaatioissa ja poliittisissa puolueissa

Väittelijä

Diplomi-insinööri Pekka Harju-Autti

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, prosessi- ja ympäristötekniikka ja Thule-instituutti

Oppiaine

Ympäristötietoisuus

Vastaväittäjä

Professori Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Erkki Alasaarela, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ympäristötietoisuuden globaali vertailu valtioiden välillä ja ympäristömaailmankuvat yksilöillä, organisaatioissa ja poliittisissa puolueissa

Suomelle pronssitila ympäristötietoisuudessa maailmassa

Väitöstutkimuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi parhaaksi maailmassa 57 maan ympäristötietoisuuden vertailussa. Aikaisemmin kansainväliseen vertailuun sopivaa ympäristötietoisuuden mittaria ei ole ollut olemassa. Tutkituista maista korkeimmat ympäristötietoisuusindeksit mitattiin Itävallassa, Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Tanskassa. Euroopan ulkopuolisista maista parhaiten sijoittuivat Japani, Uusi- Seelanti ja Kanada. Kansakunnissa vallitsevien kulttuurillisten arvojen ja ympäristötietoisuuden tason välillä havaittiin selvä yhteys. Ympäristötietoisuus oli korkeinta maissa, joissa kansalaisten itseohjautuvuus on suurinta. Heikoimmat ympäristötietoisuusindeksit löytyivät Afrikasta ja arabimaista.

Suomen ympäristön tila arvioidaan erittäin hyväksi, mutta sen kehityssuunta on huolestuttava

Työssä vertailtiin myös asiantuntijoiden arviointeja maiden ympäristön tilasta ja kehityssuuntia. Pohjoismaat ja Uusi-Seelanti valtasivat ympäristön tilan arviointien kärkipaikat – Suomi oli Ruotsin jälkeen toisena. Ympäristön tilan arvioitu kehityssuunta Suomessa puolestaan on huolestuttavasti vasta kolmastoista 57 maan vertailussa.

Kuinka Suomesta voisi tulla maailman ympäristötietoisin kansakunta?

Kataisen hallitusohjelman 2011–14 ensimmäisellä sivulla mainittiin kunnianhimoinen tavoite, että Suomesta tulisi tehdä maailman ympäristötietoisin kansakunta. Tätä aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen mukaan ympäristötietoisuuden osa-alueista Suomen vahvuuksiksi osoittautuivat kansalaisten korkea tieto- ja taitotaso. Kansalaisten motivaatiossa ympäristömyötäiseen toimintaan puolestaan on kuitenkin maassamme paljon parantamisen varaa.

Ihmisten ja organisaatioiden ympäristömaailmankuvien kuvaamiseen uusi työkalu

Toisena keskeisenä osa-alueena tässä väitöstyössä tutkittiin ympäristömaailmankuvia suomalaisissa poliittisissa puolueissa, ympäristöhallinnossa ja monissa julkisissa organisaatioissa. Näissä löytyi huomattavia eroja. Ympäristömaailmankuvia kuvaavassa tarkastelumallissa ihmisten tai organisaatioiden omaksuma maailmankuva sijoitetaan kaksiulotteiseen maailmankuva-avaruuteen.

Ympäristömaailmankuvien analyysissä ihmisten käsitykset ympäristöstä ja globaaleista ongelmista on jaoteltu neljään erilaiseen maailmankuvaan: markkinaliberaalit, institutionalistit, bioenvironmentalistit ja sosiaalivihreät. Perusajatuksena on, että kussakin ryhmässä voi olla yhtä lailla – mutta eri tavalla – ympäristömyötäisesti ajattelevia ihmisiä. Maailmanpankissa työskentelevä ekonomisti (markkinaliberaali/ institutionalisti) ja Greenpeacessä vapaaehtoisesti toimiva aktivisti (bio-environmentalisti/sosiaalivihreä) ovat molemmat mielestään vakaasti paremman ympäristön asialla. Tutkimusdatan (n=1637) todettiin soveltuvan hyvin kaksiulotteiseen tarkasteluun. Ympäristömaailmankuvien analyysiä voidaan organisaatioissa hyödyntää mm. yhteiskunta- ja yritysvastuun kehittämisessä.

Suomalaisten poliittisten puolueiden ympäristömaailmankuvat ovat huomattavan erilaisia

Tulokset osoittivat, että perinteinen jaottelu vasemmistoon ja oikeistoon ei ole tuulesta temmattua, vaikka se onkin perin yksinkertaistettu malli tämän päivän poliittisten puolueiden ajattelutapojen eroista. Työssä käytetyn kaksiulotteisen tarkastelutavan lisäksi puolueiden ympäristöajattelussa havaittiin suuria eroja: vihreät ja vasemmisto näkevät voimakkaimmin maailman olevan tänä päivänä ympäristökriisissä. Kokoomuslaiset näkevät globalisaation selvästi myönteisimmässä valossa. Perussuomalaisten ympäristömaailmankuvat ovat erittäin hajautuneita, mikä epäilemättä asettaa puolueessa johtamishaasteita.

Eräs kiinnostava tutkimuksen tuottama havainto on, että kansalaisten ympäristömaailmankuvissa näyttää olevan suuria eroja maiden välillä. Pohjois-Euroopassa ollaan taipuvaisimpia bio-environmentalistiseen ajatteluun, jossa luonnon toimintakyky huomioidaan toiminnoissa. Tulokset osoittavat myös, että ympäristötietoisuuden kasvaessa kansalaiset kokevat ympäristöongelmien ratkaisemisen olevan kollektiivisemmin kaikkien vastuulla.

Tutkimustulokset vahvistivat työn perusolettamuksen, jonka mukaan kansalaisten ympäristötietoisuus on yhteydessä ympäristömyötäiseen toimintaan.

Case-studyssä havaittiin eri kaivosalan toimijoiden ja sidosryhmien ympäristömaailmankuvien olevan erittäin kaukana toisistaan, selittäen nykyistä varsin tulehtunutta keskusteluilmapiiriä toimijoiden välillä.
Viimeksi päivitetty: 17.2.2016