Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Hammaslääketieteen lisensiaatti Päivi Jussila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö
+358 294 48 0000

Oppiaine

Hammasproteesioppi ja kliininen purentafysiologia

Väitöstilaisuus

29.5.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali F202, lääketieteellinen tiedekunta, (Aapistie 5 B), Oulu.

Aihe

Purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa.

Vastaväittäjä

Professori Timo Närhi, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos

Kustos

Professori Aune Raustia, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa.

Väitöstutkimuksen mukaan purentaelimistön toimintahäiriöt (engl. temporomandibular disorders, TMD) ja niihin liittyvät kivut ovat yhteydessä koettuun heikentyneeseen terveydentilaan sekä kivuliaisiin yleissairauksiin. Samoin havaittiin selvä yhteys purennassa olevien häiriöiden ja puremalihas- ja leukanivelkivun välillä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TMD:n esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n (Northern Finland Birth Cohort, NFBC) aineistossa. Vuosina 2012–2013 tutkittiin yhteensä 1 962 kohortin henkilöä 46 vuoden ikäisinä (1 050 naista, 912 miestä). Tutkimus koostui kyselyistä sekä lääketieteellisestä ja suun terveydentilan tutkimuksesta.

TMD:n esiintyvyys tutkitussa aineistossa oli 34,2 %. Naisilla TMD oli yleisempää kuin miehillä. Kliiniset löydökset tutkituilla henkilöillä olivat yleisempiä kuin heidän raportoimansa oireet. Yleisimmät löydökset olivat leukanivelen naksuminen (26,2 %) ja palpaatiokipu puremalihaksissa (11,2 %).

TMD:n oirekirjo on laaja. Päänsärky, kasvokipu tai korvaoireet ovat yleisiä TMD-potilailla. TMD:n luonne ja yleisyys tulisi ottaa huomioon perusterveydenhuollossa. Oireilevat tai kipuilevat potilaat käyttävät enemmän ja toistuvasti terveyspalveluja. Neuvonnalla ja omahoidon ohjauksella voidaan lievittää oireita ja vähentää muuta hoidontarvetta. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistosta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää TMD-potilaiden diagnostiikassa sekä hoidossa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 24.5.2019