kaksi leipuria laittaa leipiä hyllyyn

Monitaitoinen yrittäjä hyötyy kouluttautumisesta – osaamisella kehitetään kasvua ja vientiä

Suomessa yritysten perustamisaktiivisuus on naapurimaitaan selkeästi alemmalla tasolla. Myös mikroyritysten kasvu ja suora vienti jäävät jälkeen verrokkimaiden tasosta. Kun suomalaisten mikroyritysten osuus kaikkien yritysten viennistä on neljä prosenttia, Ruotsissa vastaava luku on 15 prosenttia.

Mikroyritykset ovat usein omistajakeskeisiä, jonka vuoksi myös niiden kasvuhalut tai kasvamattomuus riippuu paljolti yrittäjän omista motiiveista yritystoimintaa kohtaan. Yrityksen kasvuorientaatio riippuu myös yrittäjän omista arvoista, jotka voivat olla hyvin monenlaisia eikä sieltä aina löydy taloudellisia intressejä. Isommista yrityksistä poiketen mikroyrityksen omistajan motiivit yrittämiseen ovat usein ei-taloudellisista lähtökohdista kumpuavia. Motiiveja voivat olla halu luoda parempaa työelämää, toteuttaa itseään tai pyrkiä tekemään kestävämpää yhteiskuntaa.

On kuitenkin olemassa pieniä, jo perustamisestaan saakka kasvuhakuisia yrityksiä. Näiden yritysten kasvutavoitteet joko toteutuvat tai kaatuvat yrittäjän osaamisen, kunnianhimon ja ponnistelujen seurauksena. 
 

Osa mikroyrityksistä tähtää rohkeasti kasvuun digitalisaation avulla

Digitalisaatio muuttaa yrittäjyyden dynamiikkaa siten, että nopea kasvu ja skaalautuminen ovat mahdollisia pienemmillekin yrityksille. Pienten yritysten etuna isompiin verrattuna on tunnetusti ketteryys ja kyky kokeilla erilaisia liiketoiminnallisia asioita ilman niiden läpi viemistä ison organisaation päätöksentekoelimissä. Lisäksi tuotteita ja palveluja voidaan testata ja kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Sosiaalisen median foorumeilla voi seurata trendejä, kysyä palautteita ja kehitysideoita suoraan asiakkailta sekä seurata kilpailijoiden toimintaa. Siksipä yrittäjän kannattaa tehdä itselleen digistrategia. Digistrategia kuvaa sitä, miten teknologiaa hyödynnetään yrityksessä kilpailuedun saavuttamiseksi. Sosiaalinen media, mobiili, analytiikka, pilvipalvelut, internet of things (IoT), robotiikka, tekoäly ja biometriikka ovat esimerkkejä teknologioista, jotka mullistavat ihmisten elämää ja yritysten liiketoimintoja kiihtyvällä tahdilla. Digistrategia on siis ylätason suunnitelma, jolla haluttuihin tavoitteisiin aiotaan päästä. 


Digitalisaatio luo mahdollisuuksia mikroyrityksiin. Kuva: Pexels.

Moni yrittäjä on jo hyötynyt sekä kasvutavoitteissaan että päivittäisen liiketoiminnan pyörittämisessä uusista Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamista mikroyrittäjyyden verkkokursseista, joilla kehitetään käytännössä yritysten johtamista ja digimarkkinointia tai pohditaan vaikkapa verkostoitumisen merkitystä ja megatrendejä. Ketterän johtamisen verkkokurssilla otetaan kehityshaaste ja toteutetaan se ryhmätyönä tai yksin opettajan ohjauksessa. Digimarkkinointikurssilla tehdään yritykselle digistrategia sekä opetellaan tekemään myyvää markkinointimateriaalia someen. Verkkokurssitarjonta päivittyy jatkuvasti ja kursseja uudistetaan palautteen ja uuden tutkimustiedon pohjalta. 


Osaaminen ratkaisee

Mikroyrittäjän osaamiskartalta vaaditaan hyvin monipuolisia kyvykkyyksiä: liiketoimintaosaamista, kykyä verkostoitua, markkinointikyvykkyyttä, luottamuksen rakentamista, ideoita, talous- ja myyntiosaamista ja asiakasymmärrystä.  Yrittäjät ovatkin usein monitaitureita, jotka osaavat jonkin verran kaikkia edellä mainittuja asioita. Toimitusjohtaja voi olla talousjohtaja, markkinointipäällikkö, tuotekehittäjä, myyjä, siistijä ja kahvinkeittäjä. 

Toisaalta erilaiset osaamiset ovat asioita, joita yritys voi myös ostaa ulkopuolelta tueksi, jos oma osaaminen ei riitä ja vuorokaudessa tunnit tulevat vastaan. Monia erilaisia asiantuntijapalveluita on saatavilla, jos on maksukykyä. Tyypillisin esimerkki ostetusta asiantuntijapalvelusta lienee taloushallinnon palvelut. Moniin muihin asiantuntijapalveluihin yrityksessä ei useinkaan nähdä tarpeelliseksi sijoittaa pääomia, tai sitten näitä pääomia ei yksinkertaisesti ole. 

Sijoittaminen omaan osaamisen kehittämiseen koulutuksen avulla on varmasti taloudellisin ja pitkäkestoisin tapa tuottaa arvoa yritykseen. Mitä enemmän osaamista, sitä vähemmän myös epävarmuuden tuottamaa stressiä yrittäjällä on ja sitä enemmän nähdään mahdollisuuksia muutoksessa. Hyvä uutinen on, että yrittäjien koulutustaso on pikkuhiljaa nousussa. Se on silti edelleen huomattavan alhainen suhteessa palkansaajiin nähden. Nykyisin yrittäjille on myös tarjolla monipuolisesti erilaista koulutusta, jolla voi kohentaa omia liike-elämätaitojaan. 


Yrittäjä on usein todellinen moniosaaja oman ammatillisen ydinosaamisen lisäksi. Silti oman osaamisen laajentaminen ja syventäminen kannattaa. Kuva: Pexels.

 

Mikroyritykset ovat alle kymmenen henkilöä työllistäviä ja alle 2 miljoonan liikevaihdon tuottavia yrityksiä. Ne muodostavat lähes 95 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä. Mikroyritysten merkitys kansantaloudelle on tärkeä ja merkitys kasvaa koko ajan.


Kirjoittajat:

Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Marko Matalamäki, FT, ohjelmajohtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Last updated: 9.11.2021