Arctic Interactions on synnyttänyt uutta yhteistyötä

- Olemme onneksi saaneet ohjelman avulla käyntiin monia uusia projekteja. Ohjelmaan on tullut mukaan uusia tutkijoita, joiden ansiosta meille on rakentunut merkittävä tutkimusyhteisö, kertoo hankkeen vetäjä professori Björn Klöve Oulun yliopistosta.

Ohjelma on edennyt koronasta huolimatta lähes suunnitelmien mukaan. Kasvokkain kohtaamiset kansainvälisissä seminaareissa ovat kuitenkin jääneet vähemmälle.

- Nyt näyttää onneksi jo koronan puolesta paremmalta. Olemme saaneet nostettua Oulun yliopiston jo aikaisemminkin hyvää arktista tutkimuksen tasoa sekä tuoneet näin ohjelman tärkeille tutkimusaiheille näkyvyyttä.

Ohjelman alussa keskityttiin rekrytointeihihin sekä erilaisiin valmisteluihin ja nyt keväällä 2022 on varsinainen tutkimustyö täydessä käynnissä. Hankkeen tutkijat ovat myös onnistuneet erinomaisesti ulkopuolisen rahoituksen haussa esimerkiksi Suomen Akatemian tutkijatohtori-, akatemiantutkija- sekä hankehauissa. Merkittäviä pohjoisuuteen liittyviä hakemuksia on jätetty myös Akatemian infrahakuun. Tämä mahdollistaa Klöven mukaan erikoistumisen ja arktisen tutkimuksen profiloitumisen edelleen.

Syksyllä 2022 on tiedossa suurempi ARCI-ohjelman seminaari, jossa visioidaan ja pohditaan vielä tarkemmin tutkimusten etenemistä. ARCI-ohjelman tämän hetkinen kokonaisuus päättyy vuoden 2023 lopussa.

- Syksyllä kokoontuu laaja ARCIn ympärille kerätty yhteistyöryhmä, jossa on tutkijoiden lisäksi mukana myös rahoittajia ja arktisen alueen julkisia toimijoita. Yhteistyöryhmän kautta kuulemme laajemmin sidosryhmien näkemyksistä ja tarpeista. Toivon, että ryhmä edesauttaa tutkimuksien rahoituspohjan ja koko ohjelman vahvistumista, huomauttaa Klöve.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki Venäjän kansainvälisen yhteistyön ulkopuolelle. Tämä eristys koskee myös arktisen alueen tutkimusyhteistyötä. Monet EU:n ohjelmat arktisella alueella ja Karjalassa päättyivät helmikuussa kuin seinään.

- Meillä on tähän saakka ollut tutkimusmaailmassa ”science for peace”-ajattelua, jossa tutkimusyhteistyön on ajateltu edistävän myös rauhaa valtioiden välillä. Meitä on aiemmin kannustettu monenlaiseen Venäjä-yhteistyöhön. Olemassa ollut yhteistyö on Venäjän kanssa nyt jäissä eikä uusia yhteistyökuvioita enää rakenneta. Joitain epävirallisia yhteyksiä on ihmisten välillä vielä jäljellä esimerkiksi keskeneräisten julkaisujen osalta, mutta vain hyvin pienimuotoisesti, toteaa Klöve.

- Venäjä on suuri toimija arktisella alueella, joten merkittävä määrä tietoa jää nyt saamatta. Joka tapauksessa ymmärrän ja tuen itse näitä asetettuja pakotteita täysin.

Professori Björn Klöve oli mukana kirjoittamassa helmikuussa julkaistua IPCC:n (The Intergovernmental Panel on Climate Change) tuoreinta raporttia. Hän antoi panoksensa raportin pohjavesiosioon, jossa huomioitiin myös pohjoiset olosuhteet. Itse kirjoitusprosessi oli hiukan erikoinen ja myös hyvin hektinen. Samoja tekstejä tarkasteltiin ja muotoiltiin lyhyellä aikavälillä useita kertoja. Sisällön laadunvarmistus on näin viety todella pitkälle. Klöven osalta raporttityö kesti yhteensä vuoden verran.

- Ilmastomuutoksen kannalta vedet ja arktinen alue ovat hyvin merkittäviä. Maapallon kuivat alueet näyttävät kuivuvan entistä enemmän ja märät alueet muuttuvat vain märemmiksi. Meren pinta nousee yleisesti, mikä vaikuttaa hyviin moneen asiaan sekä luonnossa että ihmisten elämässä. Maankäytöllä on erityisen suuri vaikutus ilmastomuutokseen. On kuitenkin myös edelleen monia riskejä, joista emme vielä tiedä ja joita emme vielä tunnista. Siksi ilmastomuutoksen torjunta on niin tärkeää, painottaa Klöve.