Tällä hetkellä olen mukana useissa eri projekteissa, jotka tarjoavat näkökulmia laajempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin konteksteihin. Vaikka nykyinen työni ei keskity yksinomaan maahanmuuttajayrittäjiin, se kytkeytyy vahvasti teemoihin, kuten (mikro)yrittäjyys, kestävät energiaratkaisut, vihreä siirtymä, digitaalinen innovaatio, sukupuolten tasa-arvo ja globaalit yrittäjyystrendit. Jokaisella hankkeella on omat tavoitteensa, kohderyhmänsä ja toteutusekosysteeminsä, mutta niitä yhdistää yksi selkeä päämäärä: voimaannuttaa yksilöitä ja yhteisöjä vahvistamalla heidän yrittäjyyspotentiaaliaan ja luomalla osallistavia reittejä kestävään kehitykseen ja taloudelliseen vahvuuteen.
Olen ollut mukana muun muassa Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -projektissa, joka tarjoaa dataan perustuvia näkemyksiä yrittäjyyden nykytilasta ja kehityksestä. ARVO-hanke taas keskittyy kestävien energialiiketoimintojen arvonluontiin. Yksi toinen keskeinen projekti pyrkii varmistamaan, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin liiketoimintaekosysteemeihin. Kaikki nämä hankkeet luovat lisäarvoa ja tukevat uusia kasvuhakuisia liiketoimintoja erityisesti aluekehityksen ja kestävään yrittäjyyteen painottuvien ohjelmien kontekstissa, korostaen pk-yritysten ja startupien roolia kestävän innovaation edistäjinä. Nämä kokemukset ovat laajentaneet ammatillista osaamistani ja samalla syventäneet sitoutumistani osallistavien, vastuullisten ja tulevaisuuteen suuntautuvien yrittäjyysympäristöjen rakentamiseen.
Nämä kokemukset yhdessä monien muiden asioiden kanssa ovat opettaneet minulle kontekstisidonnaisuuden ja eri sektorien välisen yhteistyön merkityksen, kun yrittäjyyden täysi potentiaali pyritään valjastamaan yhteiskunnallisen muutoksen katalysaattoriksi.
Kontekstin merkitys on valtava, kun yhteisöjä voimaannutetaan kestävään yrittäjyyteen, koska yksinkertaista ratkaisua ei ole olemassa. Se, mikä toimii yhdessä ympäristössä, ei välttämättä toimi toisessa. Kulttuuriset, kielelliset, oikeudelliset ja taloudelliset olosuhteet vaikuttavat syvästi siihen, miten yksilöt tarttuvat yrittäjyysmahdollisuuksiin ja selviytyvät haasteista. Yhteisöjen on tärkeää ymmärtää miten ja miksi paikallisia yrityksiä kannattaa tukea.
Yrittäjyyden tukeminen ei ole pelkästään taitojen kouluttamista. Tarvitaan itseluottamuksen vahvistamista, toimijuuden tukemista ja tukiverkoston rakentamista, mikä edellyttää tunneälyä ja yhteisölähtöistä mentorointia. Kun eri toimijat tekevät yhteistyötä, syntyy vahvempia, yhtenäisempiä ja kestävämpiä tukiekosysteemejä. Samalla aliedustetut ryhmät saavat todellisia syitä osallistua ja tulla näkyviksi.
(Mikro)yrittäjät toimivat usein epävarmuuden keskellä. Uusiin markkinoihin sopeutuminen ja syrjinnän voittaminen ovat olennaisia seikkoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tarvitsemme politiikkatoimia, jotka voimaannuttavat yhteisöjä rakentamaan yksittäisten (mikro)yrittäjien resilienssiä.
Harvaan astutuilla alueilla, kuten Arktiksella, mikroyrittäjyys voi synnyttää positiivisia kerrannaisvaikutuksia erityisesti silloin, kun se käsittää myös aliedustetut ryhmät. Yksittäisen yrittäjän menestys voi inspiroida muita yhteisön jäseniä ja vahvistaa alueen resilienssiä.
Kirjoittaja: Nafisa Yeasmin, OTM, YTT, maahanmuuttososiologian dosentti, kehityspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Kuva: Minna Kilpeläinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus