Kohti yhteistä Oulun taiteilijaresidenssiä?

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteilijaresidenssikenttä elää verkostoista ja paikallisuudesta – mutta sen selkäranka on yhä hauras. Tämä nousi esiin Maaseuturahaston rahoittamassa Luova Triangeli -hankkeessa, jossa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteilijaresidenssitoimintaa kulttuurimatkailun, osaamisen ja verkostoitumisen näkökulmasta. Selvityksen mukaan yksi keskeisimmistä kehityskohteista alueella olisi yhteisen residenssikeskuksen rakentaminen Ouluun.
kuvanveistäjä ateljeessaan

Alueella on useita pitkäkestoista toimintaa harjoittavia residenssejä, mutta epävarma tulevaisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Projektit vaihtuvat, rahoitus horjuu ja toiminta nojaa liikaa yksittäisiin henkilöihin. Samalla vierailevat taiteilijat saattavat jäädä kutsujaorganisaatiota lukuun ottamatta vieraiksi kaupungin kulttuuritoimijoille, yleisölle sekä muille yhteistyötahoille, jotka voisivat hyödyntää taitelijoiden läsnäoloa omassa toiminnassaan (esim. työpajat oppilaitoksissa). Toisin sanoen taiteilijoiden vierailuja ei aina hyödynnetä täysimääräisesti. Eli jotain tarttis tehdä.

Yhteisiä majoitus- ja työskentelytiloja

Tarve residenssitoiminnan yhteiseen tekemiseen ei synny tyhjiössä: se on tunnistettu jo aiemminkin eri hankkeissa, kuten KRIPA-hankkeessa. Hankkeiden myötä on herännyt kysymys, olisiko mahdollista perustaa yhteinen taiteilijaresidenssi Ouluun? Se tarjoaisi kaupungin residenssitoimijoille jaetun majoitus- ja mahdollisen työtilainfrastruktuurin sekä koordinaation, joka vähentäisi tarvetta asuntojen tilapäisvuokraukseen vapailta markkinoilta ja tekisi toiminnasta vähemmän henkilöriippuvaista. Ideaalitilanteessa jaetut tilat loisivat pysyvän rungon yhteiselle rahoitukselle ja yhteisille taiteilijahauille, jolloin arki sujuisi helpommin ja residenssitoimijat voisivat keskittyä enemmän sisältöjen rakentamiseen ja toteuttamiseen.

Yhteinen, monitaiteinen residenssikeskittymä Ouluun voisi koota eri residenssiohjelmat yhteen, vähentäisi päällekkäisyyksiä ja vahvistaisi jatkuvuutta. Kun majoitus- ja koordinaatioresurssit ovat yhdessä, hallinnollinen kitka pienenee ja pienetkin toimijat voivat testata uusia malleja ilman kohtuutonta riskiä. Myös taiteilijaresidenssien välisiä yhteistuotantoja olisi mahdollista toteuttaa.

Etenemispolku hahmottuu

Seuraavana askeleena on järjestää Oulun residenssitoimijoille tapaaminen, jossa voidaan kartoittaa tahtotilaa kaupunkiin perustettavalle yhteiselle residenssikeskukselle. Jos kiinnostusta löytyy ja paukkuja asian edistämiseen on tapaamisen jälkeen olemassa, voitaisiin asiaa edistää koko päivän kestävässä työpajassa, jossa kartoitetaan eri vaihtoehtoja ja hahmotellaan etenemispolku rahoituksesta ja hallinnosta tilakonseptiin ja kumppanuuksiin. Tähän työpajaan voisivat olla tervetulleita myös alueen muut, Oulun ulkopuoliset residenssit. Olisi hedelmällistä keskustella alustavista periaatteista ja muodostaa ydintyöryhmä, joka veisi yhteisen residenssitoiminnan valmistelua eteenpäin. Kysymys kuuluu, löytyykö tähän halua, aikaa, innostusta ja tarvetta.

Päämäärä on selvä: vuoteen 2030 mennessä alueen residenssit muodostavat kestävän, kansainvälisesti tunnetun ekosysteemin, jossa taide, tiede ja yhteisöt kohtaavat pitkäjänteisten rakenteiden varassa – ja jossa Oulu toimii näkyvänä solmukohtana. Yhteinen residenssitila olisi tämän kokonaisuuden peruskivi. Se mahdollistaisi arjen sujuvuuden ja Oulun roolin taiteilijaresidenssitoiminnan edelläkävijänä.

Voit tutustua residenssiselvitykseen täällä.
Uutinen selvityksestä löytyy nettisivuiltamme.

Luova Triangeli -hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, ja osatoteuttajina toimivat Kattilakosken kulttuuriosuuskunta, Oulun kulttuurisäätiö ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry. Hankkeen kesto: 1.1.2024 – 28.2.2026.

Kirjoittaja: Markus Rytinki, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti
Yhteystiedot: markus.rytinki@oulu.fi | +358 50 466 3952

Kuva: Pixabay

Luotu 27.1.2026 | Muokattu 28.1.2026