yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kuka olet ja millainen suhde sinulla on tekoälyyn?
Olen yliopistonlehtori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja minulla on vahva ammatillinen tausta musiikkialalta. Tutkimuksessani tarkastelen tekoälyn ja tekijänoikeuksien välistä suhdetta erityisesti musiikin näkökulmasta. Seuraan tekoälyn kehitystä uteliaisuudella ja havainnoin, miten se muuttaa vakiintuneita toimintatapoja.
Miksi tekoälyn käytöstä pitää keskustella musiikin alalla?
Tekoäly haastaa parhaillaan luovia prosesseja sekä musiikkialan ansaintamalleja, ja näihin voi lähivuosina tulla perustavanlaatuisia muutoksia. Aktiivinen keskustelu on välttämätöntä, jotta voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan ja ymmärtää sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tuomalla ammattilaisten ja kuluttajien näkemykset osaksi diskurssia laajalla rintamalla voimme tukea kehitystä, jossa toimiala ja tekoälyjärjestelmien käyttö kehittyy taiteellisen ilmaisun ehdoilla.
Mikä on paras ja pahin tulevaisuuskuvasi alasi arjesta tekoälyn kanssa?
Parhaimmillaan tekoälystä kehittyy työkalu, joka automatisoi rutiinitehtäviä ja mahdollistaa täysin uusien taidemuotojen syntymisen perinteisten tyylien rinnalle. Pahimmassa skenaariossa teknologia vaikeuttaa aloittelevien ammattilaisten urapolkuja ja johtaa tekoälytyökalujen massakäytön myötä luovan ilmaisun monimuotoisuuden kaventumiseen.
toiminnanjohtaja, Musiikkikustantajat ry
Kuka olet ja millainen suhde sinulla on tekoälyyn?
Olen pitkän linjan musiikki- ja luovien alojen ammattilainen, joka on työskennellyt vuodesta 2019 alkaen Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtajana. Minulla on kahtalainen suhde tekoälyyn: yhtäältä seuraan markkinoiden kehitystä ja analysoin tekoälyn vaikutuksia musiikkibisnekseen työni puolesta, ja toisaalta käytän tekoälyä apuvälineenä päivittäisessä työssäni.
Miksi tekoälyn käytöstä pitää keskustella musiikin alalla?
Tekoäly on koko yhteiskunnan läpäisevä teknologia, ja se vaikuttaa kaikilla elämän ja työn osa-alueilla. Musiikkialallekin tekoäly on tuonut mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia. Alan yhteisenä tavoitteena on löytää tapoja, joilla mahdollisuudet maksimoidaan ja uhat minimoidaan.
Mikä on paras ja pahin tulevaisuuskuvasi alasi arjesta tekoälyn kanssa?
Parhaassa tapauksessa tekoäly auttaa luovia tekijöitä keskittymään työssään kaikkein tärkeimmille osa-alueille, tuo mukanaan uudenlaisia tapoja toteuttaa inhimillistä luovuutta, ja tarjoaa yleisölle mahdollisuuksia räätälöidä sisältöpalvelujen tarjoamia oman makunsa ja tarpeittensa mukaisesti sekä sitouttaa faneja uusin tavoin sisältöihin ja taiteilijoihin.
Huonoimmassa tapauksessa tekoäly rapauttaa musiikkialan ansaintaa siten, että ammattimaisen toiminnan edellytykset heikkenevät huomattavasti sekä taiteilijoiden että yritysten osalta.
juristi, Reson Oy
Kuka olet ja millainen suhde sinulla on tekoälyyn?
Olen toiminut tekijänoikeusjuristina yli 20 vuotta. Tekoäly pakottaa kyseenalaistamaan vuosisatojen aikana kehittyneen tekijänoikeusjärjestelmän perusteet.
Miksi tekoälyn käytöstä pitää keskustella musiikin alalla?
Tekoäly on jo pysyvästi muuttanut luovia aloja – samaan tapaan kuin teollinen tuotanto ja digitaalinen talous aikanaan, mutta todennäköisesti vielä perusteellisemmin. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, miten nykyinen tekijänoikeus soveltuu tekoälyn käyttöön. Vasta sen jälkeen kannattaa keskustella siitä, onko sääntelyä syytä muuttaa.
Merkityksellistä on, tuottaako ihminen sisällön ja käyttääkö hän tekoälyä apuvälineenä, vai antaako ihminen tekoälylle ohjeen tuottaa sisältö alusta alkaen. Ihmisen laulama melodia saa varsin helposti tekijänoikeussuojan riippumatta laulajan teknisestä taitotasosta, koska esityksen luova ydin on ihmisperäinen. Jos laulaja käyttää autotunen kaltaista äänenkorjausohjelmistoa tai tekoälypohjaista äänenkäsittelyä, teknologia muokkaa ihmisen tuottamaa sisältöä, mutta ei korvaa sitä. Luova panos on edelleen ihmisen.
Mikä on paras ja pahin tulevaisuuskuvasi alasi arjesta tekoälyn kanssa?
Parhaimmillaan tekoälyn avulla toteutamme luovaa työtä, joka muuten jäisi tekemättä ajan tai osaamisen puutteen vuoksi. Huonoimmillaan tekoäly rapauttaa kykymme tehdä ihmisyydelle tärkeää luovaa työtä – sellaista, joka ilahduttaa, yllättää ja koskettaa.
säveltäjämuusikko
Kuka olet ja millainen suhde sinulla on tekoälyyn?
Olen Max Savikangas, Helsingissä vuonna 1969 (Commodore 64 -sukupolvea siis!) syntynyt musiikin maisteri, säveltäjä ja alttoviulisti. Olen julkaissut 135 sävellystä useimpiin taidemusiikin teoskategorioihin, joiden äänitteitä on julkaistu 11 albumilla. Lisäksi olen ollut utelias hyödyntämään nykyteknologiaa monitaideteoksissani. Alttoviulistina ja vuonna 2024 Grammy- sekä Emma -palkitun Uusinta Ensemblen perustajajäsenenä olen kantaesittänyt ja levyttänyt yli 200 nykymusiikkiteosta.
Käytin tekoälyä ensimmäisen kerran säveltämiseen tieteisfiktiivisessä kamarioopperassani Ihmisen jälkeen / Posthuman (2023), jonka viimeisessä kohtauksessa esiintyy tekoälysolisti. Toteutin tekoälyn laulun Yamahan julkaisemalla Vocaloid-laulusynteesiohjelmistolla.
LuovAIn! Roadshowssa 22.9.2026 esitettävä sävellykseni AI Viola? alttoviululle, äänisuunnittelulle ja tekoälylle (2025) on toinen yritykseni yhdistää tekoäly säveltämiseen ja esittämiseen. Käytän teoksessa IRCAMin tuottamaa SOMAX2-tekoälyohjelmistoa, jota on opetettu viidellä aiemmalla sooloalttoviuluteoksellani, itse soittaminani äänitteinä, yhteiskestoltaan noin 50 minuuttia.
Muutoin suhteeni tekoälyyn on ollut varsin spekulatiivista ja pohjautunut tieteisfiktion harrastamiseen. Viime vuosina laajat kielimallit ovat tulleet minulle tutuiksi käyttäjänä, lähinnä olen käyttänyt ChatGPT -palvelua. Äänen- ja kuvankäsittelyssä on myös nykyään tarjolla paljon AI-sovelluksia, joita olen käyttänyt.
Miksi tekoälyn käytöstä pitää keskustella musiikin alalla?
En koe olevani mikään tekoälyguru, vaan säveltaiteilija, jota on kiinnostanut kokeilla tekoälyn käyttöä ja samalla pohtia sen käytön taiteellisia, eettisiä ja tekijänoikeudellisisa ulottuvuuksia. Haluankin tässä siteerata Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäkeä, joka on mielestäni syvällisimmin käsitellyt aihetta artikkelissaan "Tekoäly tulee, kuka on valmis?"
"Jos huonosti käy, niin maailmamme täyttyy tekoälyllä generoiduista valheellisista teksteistä, kuvista, videoista ja virtuaalihahmoista (chatbots), emmekä enää osaa erottaa niitä aidoista uutisista, dokumentaarisesta aineistosta, oikeiden ihmisten puheenvuoroista — tai edes oikeista ihmisistä. Taiteilijoiden ja muiden sisällöntekijöiden osalta riskinä on lisäksi se, että generatiivista tekoälyä käyttävät sovellukset imaisevat muistiinsa kaiken ihmisten tuottaman digitaalisen tai digitoidun aineiston ja pystyvät tämän pohjalta suoltamaan rajattoman määrän mukaelmia ja versioita. Ja koska tekoälyn tuotoksissa ei ole suoria lainauksia, jää sen toiminta nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön ulottumattomiin. Ellei lain tulkintaa merkittävästi muuteta. Jos näin käy, voivat markkinat ja ansaintamahdollisuudet jäädä lähes pelkästään niiden toimijoiden käsiin, joilla on käytössään tehokkaimmat datankeruumenetelmät ja vahvimmat tekoälysovellukset. "
Mikä on paras ja pahin tulevaisuuskuvasi alasi arjesta tekoälyn kanssa?
Näkemykseni mukaan musiikki on ihmisen ilmaisua toiselle ihmiselle. Jos sillä, onko teoksen säveltänyt ihminen vai kone, ei ole mitään merkitystä, niin silloin koko taiteen tehtävä postmodernissa yhteiskunnassa sivuutetaan; se on käsitellä niitä merkityksiä ja arvoja, joita taiteilijat kokevat tärkeiksi ilmaista.
Saattaa olla vaikuttavaa, jos mahdollisesti myöhemmin aikaansaatu universaali tekoäly (AGI) pystyisi tekemään “mitä tahansa”, mutta tärkein kysymys kuuluu silloinkin: Mitä se haluaa sanoa ja kenelle?
Ihmisen tekemän teoksen tekee arvokkaammaksi juuri sen inhimillisyys ja merkitys, jonka vain toinen ihminen voi ymmärtää ja kokea. Tästä huolimatta olen kiinnostunut kuuntelemaan tekoälyn tekemää musiikkia ja tulen varmasti jatkossakin kokeilemaan tekoälyn käyttöä musiikin säveltämisessä ja esittämisessä. Lähestyn kuitenkin tekoälymusiikkia eri tavalla kuin ihmisten säveltämää musiikkia.
Säveltäjänä en myöskään halua antaa tekoälylle liikaa päätösvaltaa. Haluan pitää tekoälyn hyvänä työkaluna ja säilyttää tärkeät taiteelliset päätökset itselläni. Myös AI Viola? -teoksessa tekoälyllä on oma luova panoksensa, mutta vain niiden rajojen puitteissa, jotka olen sille asettanut. Säveltämisen jännitys syntyy siitä, ettei voi koskaan täysin tietää, mihin se johtaa, mutta silti se tuntuu hauskalta ja merkitykselliseltä.
Jos joku, sanotaan vaikka tekoäly, määräisi minulle tavoitteen, niin mikä minusta silloin tulisi? Joku, joka vain raataa saadakseen päätökseen sen, minkä joku ulkopuolinen on minulle antanut tehtäväksi?
Haluan korostaa turvallisuuteen liittyviä näkökohtia: AI Viola?n tapauksessa en ole tekoälyä käyttäessäni loukannut kenenkään tekijänoikeuksia, koska tekoälylle annettu musiikillinen materiaali on kokonaan itse säveltämääni ja itse esittämääni, ja teos toimii suljetussa ympäristössä, josta materiaali ja musiikillinen kielioppini ei vuoda ulkopuolelle.
Mutta kaiken kaikkiaan odotan mielenkiinnolla millaisia mahdollisuuksia ja työkaluja tekoäly voi tulevaisuudessa tarjota uuden taidemusiikin säveltäjille ja esittäjille – kunhan samalla pidämme huolta arvokkaasta kulttuuriperinnöstämme ja ihmisten oikeudesta saada korvausta teostensa käytöstä!
Lue lisää LuovAIn!-hankkeen Espoon Roadshowsta täältä.
Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä - LuovAIn! -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteutetaan (2024-2026) Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen valtakunnallisella ESR+ rahoituksella, joka on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Hankkeen toteuttajat ovat Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja LAB Ammattikorkeakoulu.
Kuvat: Taustakuva Google Gemini, kasvokuvat Tuomas Tenkanen, Susanna Hyvärinen, Viktor Nygård
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.