Mikro- ja pienyritykset yhdessä muodostivat yritysten* liikevaihdosta vajaan neljänneksen (23,6 %) Suomessa vuonna 2021. Mikroyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee alle 10 työntekijää, ja sillä on alle kahden miljoonan euron liikevaihto tai taseen loppusumma**. Pienyrityksessä on puolestaan alle 50 työntekijää ja alle 10 miljoonan euron liikevaihto tai taseen loppusumma. Tarkemmin eriteltynä mikroyritysten liikevaihto oli 60,1 MRD (12,2 %) ja pienyritysten 55,6 MRD (11,3%), kun kaikkien yritysten liikevaihto Tilastokeskuksen yrityskohtaisessa FIRM_ENTER datassa oli 490,6 MRD. Mikro- ja pienyritykset muodostavat määrällisesti noin 97 % suomen yrityksistä ja niissä on noin kaksi viidestä (39 %) yritysten työpaikoista.
Kunnittaisessa tarkastelussa mikro- ja pienyritysten liikevaihto keskittyy selvästi suurimpiin kaupunkeihin (kuva 1). Liikevaihto ja väestömäärä ovat samassa suuruusjärjestyksessä Helsingin, Espoon ja Tampereen osalta, kun taas Turku ja Vantaa ovat liikevaihdossa Oulun edellä ja Lahti Jyväskylän edellä väestöön verrattuna. Alueelliset erot suurten kaupunkien eduksi on verrattain vahva pelkällä liikevaihdolla mitattuna. Rinnalle on hyvä nostaa myös muita mittareita.
Kun liikevaihto suhteutetaan väestöön, monet maaseutumaiset kunnat ovat väestöönsä nähden mikro- ja pienyritysten kokoluokassa erittäin tehokkaita ja nousevat vahvasti esiin (kuva 2). Työikäiseen väestöön suhteutettaessa ero olisi toki monin paikoin vielä vahvempi. Kartalla aluemuodostumille tulee tälläkin tarkastelulla selkeät painopisteet. Mikro- ja pienyritysten kyky tuottaa liikevaihtoa on erityisen vahvaa ”Pohjanmailla” – aluemuodostuman kattaessa Pohjois-Pohjanmaan eteläosan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä myös osin Keskipohjanmaan alueita. Vahvoja alueita pohjoisessa ovat myös läntinen Lappi ja Pohjois-Lappi. Eteläisessä Suomessa korostuva Varsinais-Suomi ja osin Satakunta sekä Helsingin lisäksi Itä-Uudenmaan alue. Itä-Suomessa korostuu Savonlinnan ympäristö. Yli 50 000 ihmisen kaupungeista Helsinki on tehokkain mikro- ja pienyritysten liikevaihdon tuottaja suhteessa väestöön ja seuraavina ovat Seinäjoki ja Lahti. Pienemmistä 10 000 - 50 000 asukkaan kaupungeista väestöön suhteutettuna vahvimmat ovat Maarianhamina, Kalajoki, Kankaanpää ja Ylivieska.
Tämä alueellinen tapausesimerkki mikro- ja pienyritysten liikevaihdosta korostaa, että on tärkeää käyttää useita rinnakkaisia mittareita alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, koska merkittävätkin ilmiöt voivat jäädä luokitusten katveisiin ja jakaumien varjoon. On siis tervehdyttävää nostaa tarkasteluun erilaisia näkökulmia. Yritystilastojen äärelle työskennellessä oli itsellemmekin mainiota huomata, miten laajasti maaseutumaisia alueita nousi vahvan tuloksen osalta esiin. Samalla oli kiinnostavaa koemielessä visualisoida kartalla perinteisen koropleettikartan eli alueluokituskartta yhteydessä kuntiin liittyviä jakaumia pylväsdiagrammien tapaan korkeuteen suhteutettuna.
Tässä esitetyt tarkastelut ovat osa Resurssiviisaat kasvutekijät ja kuntien elinvoima (REAKT) -hanketta, jota rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hankkeessa tutkitaan kunnittain pienten yritysten taloutta, työllistävyyttä, vientiä (tavarat ja palvelut) sekä kasvua ja sitä tukevia alueellisia tekijöitä koko maan kattavilla rekisteriaineistolla. Tutkimuksemme yksi osa koskee nopeasti kasvavien gaselliyrityksten sijoittumista Suomen aluerakenteessa ja työmme toinen osakokonaisuus vuosien 2010-2021 yritysdatan kunnittaisten aikasarjojen parissa on viimeistelyvaiheessa.
Lue lisää REAKT-hankkeesta täältä.
Kirjoittajat:
Ossi Kotavaara, FT, dosentti, tutkimusjohtaja, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (Rex), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Pauliina Björk, DI, FM, projektitutkija, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (Rex), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
* Yritysmuodoiksi on rajattu osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osuuskunnat sekä luonnolliset henkilöt (T:mi).
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus