Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajista tulee usein yrittäjiä olosuhteiden pakosta. Aihetta tutkinut tohtori ja dosentti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n kehityspäällikkö Nafisa Yeasmin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista kertoo maahanmuuttajien omaehtoisen yrittäjyyden olevan vielä melko harvinaista, sillä heidän on vaikeaa saada tutkintoaan tai opiskelutaustaansa vastaavaa työtä Suomessa, varsinkin ilman suomen kielen taitoa.
Hienovaraisia muutoksia on kuitenkin havaittavissa, sillä yhä useampi maahanmuuttaja tavoittelee nyt yrittäjyyttä tietoisesti. BusinessOulun yritysneuvonnan asiantuntijan Shefat Islamin mukaan etenkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat kiinnostuneet Oulun kasvavasta startup-ekosysteemistä ja haluavat saada sen kautta väylän työelämään. Hän uskoo monien tavoittelevan myös yrittäjyyden joustavuutta ja vapautta ja mahdollisuutta tuoda jotain omaa ja persoonallista markkinoille.
Islam on huomannut myös yritysten kirjon muuttuvan. Maahanmuuttajayrittäjät perustavat nyt muun muassa koulutukseen, teknologiaan, konsultointiin ja hyvinvointiin erikoistuvia yrityksiä, ja yhä useammin yrittäjinä aloittaa myös naisia. Yeasmin kertoo maahanmuuttajien aikaisemmin perustaneen pizzerioiden ja partureiden kaltaisia samantyyppisiä yrityksiä siksi, koska uudet tulokkaat ottivat herkästi mallia muista alueen maahanmuuttajayrittäjistä. Nyt esimerkiksi Lapissa turismisektorin suosio on kasvussa.
Muuttuvasta yritysmaisemasta huolimatta maahanmuuttajien yrittäjyyttä hankaloittavat yhä monet esteet. Yksi merkittävä ongelma on kielimuuri, joka vaikeuttaa tiedonhankintaa ja pakottaa monet maahanmuuttajayrittäjät nojautumaan asiakaspalvelutilanteissa englantiin. Puutteellisen kielitaidon takia tieto esimerkiksi uusien tuotteiden rekisteröimisestä ei ole kaikkien saavutettavissa.
Kielimuurin lisäksi haasteena ovat raha-asiat. Islamin mukaan rahoituksen hankkiminen ja pankkiasioiminen aiheuttavat maahanmuuttajayrittäjille ylimääräistä vaivaa, sillä lainan saaminen tai yritystilin avaaminen voivat kaatua puutteelliseen kielitaitoon. Ongelmana ovat myös byrokratia ja pienet markkinat, sillä yrittäjien voi olla hankalaa markkinoida tuttuihin brändeihin tottuneille suomalaisille uusia tuotteita.
Maahanmuuttopäällikkö Arto Willman International House Oulusta painottaa, että maahanmuuttajat eivät ole samoja lähtökohtia jakava homogeeninen ryhmä, vaan heidän joukossaan voi olla myös kouluttamattomia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä pakolaisia. Hän pitää erityisen merkittävänä ongelmana myös rasismia. Esimerkiksi ICT-alalla monikansallisuus on luonnollista, mutta monilla muilla aloilla diversiteetin hyvät puolet jäävät usein huomaamatta ja maahanmuuttajilta vaaditaan täydellistä suomen kielen osaamista ja suomalaisen kulttuurin mukaista käytöstä.
Yeasmin muistuttaa, että maahanmuuttajilla on taustansa ansiosta monia hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten ylikansallista tietoa, kaksikielisyyden tuomia etuja ja muuta kulttuurista pääomaa. Maahanmuuttajien täytyy kuitenkin sopeutua ja yhdistää oma kulttuuriperintönsä isäntämaan kulttuuriin, mikä ei välttämättä ole helppoa ilman verkostojen apua. Tieto kulttuurista onkin tärkeää, koska ilman sitä isäntämaan sosiaaliseen pääomaan voi olla vaikeaa päästä käsiksi. Prosessi vaatii silti aikaa, sillä itsenäisen startup-yrittäjän voi olla vaikeaa järjestää aikaa verkostonsa kasvattamiseen.
Vietnamista Raumalle vuonna 2014 opiskelemaan muuttanut An Duong on yksi monista maahanmuuttajayrittäjistä, joka on selättänyt alkuvaiheen haasteet. Duongin liikeidea syntyi, kun hän kiinnostui ihonhoidosta vuonna 2019 ja alkoi opiskella sitä itsenäisesti internetistä. Youtube-videoilla esiteltiin paljon Suomessa tuntematonta korealaista kosmetiikkaa, joten Duong perusti vuonna 2021 verkkoon vegaanisiin ja eläinkokeettomiin tuotteisiin erikoistuvan yrityksen.
Duong alkoi kallistua kivijalkamyymälän perustamiseen, kun myyntiä alkoi kertyä enemmän tapahtumissa. Kaupan avaaminen vaati riskin ottamista, mutta se kannatti. Nyt Duongin arki yrittäjänä on asettunut uomiinsa, mutta joitain pulmatilanteita tulee yhä vastaan. Toisinaan ongelmia aiheuttavat esimerkiksi EU:n ja Suomen kosmetiikkasäännökset, sillä Etelä-koreassa sertifioitu tuote ei aina ole Euroopan säädösten mukainen, eikä tuotteen myyminen ilman rekisteröintiä olisi mahdollista Suomessa.
Duongin kohtaamista haasteista suurin on yhä kielimuuri. Duong on joutunut tekemään paljon käännöstyötä etsiessään tietoa, sillä hän on huomannut esimerkiksi TE-palveluiden englanninkielisten käännösten olevan usein suomenkielisiä alkuperäistekstejä suppeampia. Duong ei myöskään ole saanut englanninkielisistä tukikeskusteluista irti yhtä paljon kuin aviomiehensä, joka pystyy keskustelemaan suomeksi.
Arjessa Duongin suomen kielen taidot riittävät asiakkaan perustarpeiden kysymiseen ja toimenpiteiden ehdottamiseen, mutta tuotteiden tarkempia tietoja selittäessä hänen on usein kysyttävä asiakkaalta lupaa vaihtaa keskustelun kieli englanniksi. Tällaisissa tapauksissa Google Translaten kaltaiset palvelut tulevat usein avuksi.
Duong sai yritystä perustaessaan paljon tukea ja yllättyi siitä, miten runsaasti yrittäjille suunnattuja ilmaisia kursseja on. Tukea tarjoavat tahot ovat tehneet yrityksen pyörittämisestä helpompaa, ja niiden kautta Duong on löytänyt myös uusia verkostoja.
Kaikki yrittäjyyttä pohtivat maahanmuuttajat eivät ole samassa asemassa kuin Duong, sillä BusinessOulun ja International Housen asiantuntijat Shefat Islam ja Arto Willman sekä Nafisa Yeasmin MicroENTRE:stä ovat huomanneet maahanmuuttajien olevan usein tietämättömiä palveluista. Jotkut myös luulevat erheellisesti, että heidän täytyy olla täysin valmiita yrittäjyyteen hakeutuessaan palveluiden piiriin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi BusinessOulu ja International House Oulu ovat matalan kynnyksen paikkoja, joiden järjestämissä tapahtumissa polku yrittäjäksi on helppoa aloittaa.
Myös uusia toimia, tapahtumia ja tukipalvelujärjestelmien selkeyttämistä tarvitaan, jotta maahanmuuttajayrittäjyys helpottuisi. Yeasmin keskittyisi esimerkiksi kielimuurin murtamiseen, koska pitää oikeutta tietoon universaalina. Willmanin mukaan tarvetta on erityisesti käytännönläheisemmille kursseille, jotka eivät keskity vain kielioppiin. Samoista lähtökohdista tulevat maahanmuuttajat hyötyisivät myös yhteisistä kursseista, joissa he pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja luomaan verkostoja.
Yeasmin ja Islam parantaisivat palveluita, joita on saatavilla yrityksen perustamisen jälkeen, sillä avun tarve jatkuu myös alkuvaiheen jälkeen. Yrittäjänä Duong kaipaisi esimerkiksi webinaareja tai yleisimpiin kysymyksiin vastaavia monikielisiä tietopankkeja tueksi vapaa-ajalle. Yeasminin mielestä myös rahoituksen hakemisen pitäisi vaatia vähemmän byrokratiaa, koska yrittäjillä on liian vähän aikaa ja resursseja täyttää vaikeita hakemuksia. Starttirahan lisäksi Islam tarjoaisi myös muunlaisia tukia tai lyhytlainoja. Lisäksi Islam kehottaa myös perustamaan ensin pienemmän yrityksen, sillä se auttaa minimoimaan riskit ja tarkastelemaan kysyntää.
Yeasminin panostaisi palveluiden lisäksi yhteisöjen voimaannuttamiseen, jotta diversiteetti ja yrittämisen monipuolinen luonne saisivat ansaitsemansa kunnioituksen. Tämän lisäksi omaan etniseen verkostoon nojautuminen kannattaa. Duong kehottaa pyytämään vertaistukea alueen muilta yrittäjiltä tai verkoston kansainvälisiltä jäseniltä, sillä verkostot voivat auttaa kielivaikeuksissa ja yrityksen virallistamisessa ja kasvattamisessa. Verkostoja ei kuitenkaan Yeasminin mukaan tarvitse etsiä vain Suomesta, vaan niitä voi hankkia eri puolilta maailmaa.
Verkostoista on hyötyä muutenkin, sillä Islam kehottaa opettelemaan niiden kautta suomalaisen yrityskulttuurin ääneen puhumattomia sääntöjä, kuten luottamusta ja täsmällisyyttä. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa kaikkia maahanmuuttajayrittäjiä arvostamaan taustaansa, sillä tausta ja menneet kokemukset ovat voimavara, josta on syytä olla ylpeä. Myös kärsivällisyys ja oman resilienssin parantaminen vievät maahanmuuttajayrittäjän pitkälle. Loppujen lopuksi onkin kyse sinnikkyydestä: maahanmuuttajayrittäjien on pidettävä kiinni toivosta, oltava rohkeita ja muistettava, että apua saa aina pyytää.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus