Monissa työyhteisöissä, niin myös Oulun yliopistossa, on tarjolla runsaasti hyvinvointia tukevia palveluja, mutta tieto ei aina tavoita kaikkia. Hyvinvointilähettiläät toimivat linkkinä tuomalla esiin olemassa olevia palveluja ja kertomalla mahdollisuuksista oman yksikkönsä arjessa. Koska työyhteisöjen tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan räätälöityjä tapoja toimia.
Hyvinvointilähettilästoiminnan tavoitteena on:
1. vahvistaa yhteisöllisyyttä ja avointa keskustelukulttuuria,
2. lisätä tietoa tarjolla olevista palveluista ja toimintamalleista sekä jalkauttaa niitä arkeen,
3. tunnistaa hyvinvointitarpeita yksiköissä ja tiedekunnissa.
Hyvinvoinnin kehittämisen ja siihen liittyvän viestinnän on todettu olevan tehokkainta tiimi-, yksikkö- ja tiedekuntatasoisena. Tässä työssä hyvinvointilähettiläät ovat tärkeässä roolissa henkilöstöpalveluiden ja oman työyhteisönsä tukena. Hyvinvointilähettiläät tekevät hyvinvoinnista näkyvää ja helposti lähestyttävää. Kun tieto kulkee ja tavoittaa koko henkilöstön, palvelut tulevat paremmin käyttöön ja hyvinvointi vahvistuu.
Hyvinvointilähettiläät toimivat arjen ilmapiirin rakentajina ja avoimen keskustelukulttuurin kehittäjinä. He kannustavat avoimeen vuorovaikutukseen, madaltavat kynnystä nostaa esiin huolia ja ideoita sekä tukevat myönteistä, toisia huomioivaa kulttuuria. Teemojen toistoa ja hyvinvoinnin jatkuvaa esillä pitämistä tarvitaan, jotta viesti ja tietoisuus mahdollisuuksista tavoittaa koko henkilöstön. Pienillä teoilla – kuten kuuntelemisella, kannustamisella ja yhteisten hetkien luomisella – on usein yllättävän suuri vaikutus. Hyvinvointi on koko työyhteisön yhteinen asia ja siihen satsaaminen on kannattavaa, sillä se näkyy parempana ilmapiirinä, sujuvampana yhteistyönä ja työn ilona.
Hyvinvointilähettiläät ovat lähellä arkea ja näkevät, mitä työyhteisöt tarvitsevat. He keräävät havaintoja, kuuntelevat kollegoita ja välittävät tietoa hyvinvointia uhkaavista haasteista eteenpäin. Tämä auttaa organisaatiota kehittämään toimintaansa aidosti tarpeista käsin ja tarjoamaan toimintamalleja ja palveluja, joiden avulla henkilöstön hyvinvointia voidaan tukea vaikuttavasti. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä ratkaisuiden kehittämisessä hyvinvoinnin haasteisiin, jotka koskettavat laajemmin yliopistoyhteisöä. Toiminta ei sisällä ihmistenvälisten tai tiettyjen tiimien ongelmien käsittelyä.
Takana on mielenkiintoinen vuosi hyvinvointilähettilään roolissa, jossa olen päässyt yhdessä muiden lähettiläiden ja henkilöstöpalveluiden kanssa vaikuttamaan yliopiston henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämään toimintamalleja, työkaluja ja palveluita sekä kokeilemaan niitä ensimmäisten joukossa. Keväällä 2026 tehdyn hyvinvoinnin pulssikyselyn tulosten perusteella positiivisena trendinä koko organisaation tasolla voidaan nähdä, että mielen hyvinvointiin liittyvistä sekä vaikeista asioista puhuminen on lisääntynyt. Hyvinvointilähettilästoiminta on osaltaan ollut rakentamassa avoimempaa vuorovaikutuskulttuuria.
Omassa työyhteisössäni Kerttu Saalasti Instituutissa olen kannustanut avoimeen keskustelukulttuuriin ja nostanut säännöllisesti esille hyvinvoinnin teemoja ja näin pyrkinyt aktivoimaan muitakin palvelujen hyödyntämiseen. Olen myös vienyt omassa yksikössämme nousseita hyvinvoinnin teemoja ja tarpeita eteenpäin hyvinvoinnin kehittämistyön tueksi.
Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi osallistuimme hyvinvointilähettiläiden tiimin huhtikuussa 2026 järjestämään hyvinvointitapahtumaan “Together – Act of Kindness”. Yliopiston eettisten periaatteiden mukaisesti tapahtuman tarkoituksena oli innostaa yksinkertaisiin, arkisiin huomionosoituksiin työpaikalla. Päivä oli täynnä pieniä tekoja, joilla on kuitenkin suuri merkitys työyhteisössä.
Päivän aloitti Auntien webinaari “Psykologinen turvallisuus työpaikalla”. Kahvihuoneissa oli tarjolla Kiitä kollegaa -paketteja työkaverin ilahduttamiseksi sekä Ystävällisyys työpaikalla -kirjanmerkkejä. Kirjanmerkkien tekstit oli koottu henkilöstölle lähetetyn kyselyn “Mikä on sinulle vaikuttava ystävällisyyden teko työpaikalla?” vastauksista.
Kyselyn pohjalta löytyi monia pieniä, mutta merkittäviä asioita, mitä voimme tehdä päivittäin edistääksemme toistemme kunnioitusta ja hyviä tapoja työpaikan arjessa:
• tervehdi työkaveria
• kiitä
• anna positiivista palautetta
• kysy miten menee ja kuuntele
• kutsu mukaan tauolle
• tarjoa apua pyytämättä
• pidä yhteiset tilat siistinä
• tuo herkkuja jaettavaksi
Yhteisöllisen tapahtumapäivän päättikin iltapäivän rento, hyvän mielen kahvihetki yhdessä kollegoiden kanssa.
Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, jota rakennamme joka päivä pienillä teoilla. Se syntyy päivittäisistä arjen kohtaamisista, välittämisestä ja siitä, että pysähdymme hetkeksi kysymään toisiltamme “Miten menee, mitä sinulle kuuluu?”. Usein juuri nämä hetket kantavat pitkälle. Ystävällinen kysymys, aito kuunteleminen, hymy tai mikä tahansa pieni ele voi olla toiselle enemmän kuin arvaammekaan. Pyydä kollega lounaalle tai kahville tai lähde yhdessä pienelle happihyppelylle. Vaali ja vahvista yhteisöllisyyttä, samalla tulee pidettyä se hyvinvoinnin kannalta tärkeä taukokin!
Kirjoittaja ja kuva: Eija Korjonen, tradenomi (amk), MBA-opiskelija, johdon assistentti, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.