Haluan nyt murtaa kurinalaisuuteen liityviä myyttejä tutkimuksen avulla. Lopusta löydät lähteet ja kiinnostavia podcasteja kuunneltavaksi.
Moni kuvittelee, että kurinalaiset ihmiset vain puristavat kovempaa ja siksi tekevät tulosta. Todellisuudessa kurinalaiset ihmiset rakentavat itselleen ympäristön ja sellaiset rutiinit, jotka vähentävät tahdonvoiman tarvetta. On helppoa valita omien tavoitteiden suuntaisia tekoja, jos ympäristö tekee valinnan helpoksi.
Tahdonvoima on kuin lihas, joka väsyy. Siksi rutiinit, ennakointi ja selkeät rajat tekevät kurinalaisuudesta kevyttä ja helppoa. Kun pohja on kunnossa, eli riittävä uni, terveellinen ja säännöllinen ruokarytmi ja riittävä määrä liikuntaa, on helpompaa rakentaa myös muuta siihen päälle. Neuropsykologi Lisa Feldman-Barrett puhuu kehobudjetista, johon voi tallettaa voimavaroja ja osaamisia hyvillä elintavoilla, haastamalla itseä ja opettelemalla uusia asioita.
Nykyisin kehobudjetti menee helposti miinukselle, kun leikkaamme unista, ruokailuväleistä, tauoista, ja kun luontaisesta tarpeestamme liikkua ei huolehdita. Tämä tekee elämästä pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Kun liikunta ja tauot jäävät pikkuhiljaa pois, alkaa oma sietoikkuna pikkuhiljaa pienentyä. Käytännössä tällöin entistä pienemmät asiat kuormittavat, keskittymiskyky herpaantuu helposti, oppiminen vaikeutuu, ihmissuhteet tulevat työläiksi ja on vaikeampaa tehdä hyviä päätöksiä.
Tämä on ehkä haitallisin myytti. Kurinalaisuus on taito, jota voi harjoitella. Kuka vain voi oppia kurinalaiseksi toistamalla pieniä rutiineja, joista ajan myötä muodostuu tapoja. Yleensä kannattaa lähteä pienistä helposti toistettavista asioista liikkeelle.
Jos haluamme uudistua ja oppia uutta, kannattaa vaikkapa aloittaa hankkimalla makuuhuoneeseen kiinnostava kirja, seuraavaksi voi lukea 1-2 sivua iltaisin ennen nukahtamista. Myöhemmin tämä tulee lisääntymään ja pian kaipaat jo automaattisesti tätä rutiinia. Ajoittain tulee aikoja, jolloin rutiinit muuttuvat esimerkiksi lomilla. Pidä tästä tavasta kuitenkin kiinni, koska näin uudistut, opit ja myös nukut paremmin. Voit myös lukea näytöltä. Sinivalon huono vaikutus uneen on myytti uusimman Matthew Walkerin unitutkimuksen mukaan. Sisältö ratkaisee. Sisältö ei saisi virittää mieltä iltaisin. Jännittävä tai liian inspiroiva sisältö voi vaikuttaa haitallisesti uneen. Illat ovat rauhoittumista varten. Näin kirjoittaa Oulun yliopiston unilääkäri Eeva Löfgren uudessa Naisen uni -kirjassaan.
Oppimista edistävän liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen elämään tapahtuu myös pienin askelin. Jos et ole aikaisemmin liikkunut, ala kävelemään 10 minuuttia kahdesti päivässä. Muutaman viikon kuluttua nämä tapahtuvat jo itsestään. Tästä voi lisätä viidellä minuutilla ja muutaman kuukauden kuluttua oletkin jopa juoksukunnossa.
Todellisuudessa kurinalaisuus vapauttaa. Kun tärkeät asiat hoituvat automaattisesti, mieli on kevyempi ja aikaa jää luovuudelle ja palautumiselle. Kurinalaisuus vähentää kaaosta, epävarmuutta ja lisää valinnanvapautta. Näin voimme keskittyä asioihin, jotka vievät meitä eteenpäin ja jotka tuovat meille hyvää. Harva meistä neuvottelee itsensä kanssa, että pesenkö hampaat vai en. Automaattiseksi tulleet toiminnot eivät vie energiaa eikä tilaa ajatuksissa. Voimme hampaita harjatessa miettiä vaikkapa päivän työtehtävän sisältöä.
Valintojen tekeminen neuropsykologi Lisa Feldman-Barretin mukaan on ihmisen mielelle kuormittavaa, niinpä ympäristön tekeminen sellaiseksi, että valintoja ei tarvitse tehdä niin usein, on ensimmäinen askel. Helpota siirtymistä tehtävästä toiseen eri tavoin.
Motivaatio on avaintekijä paitsi ponnistelujen ylläpitämisessä ja haasteiden voittamisessa, myös tavoitteiden asettamisessa. Tämä on yhdenmukaista Decin ja Ryanin klassisen (2000) itsemääräämisteorian kanssa. Samat tutkijat korostavat motivaatiostrategioiden merkitystä. Eli on tärkeää tuntea omat arvot ja rakentaa omat tavoitteet elämälle omien arvojen mukaisiksi. Omat ydinarvot ovat sellaisia, joissa et voi joustaa ilman pahoinvointia ja stressiä.
Leadership-tutkija Brene Brown puolestaan linjaa podcastissaan, että omien ydinarvojen puolesta ihmiset ovat kykeneviä taistelemaan ja luopumaankin asioista. Eli jos on arvona kehittää itseään, on joskus luovuttava esimerkiksi mukavuudenhalusta ja nautinnosta, koska oppiminen tapahtuu epämukavuuden ja joskus lievän ahdistuksenkin kautta. Se, että ponnistelet itselle tärkeiden asioiden puolesta, tekee elämästä vivahteikasta, rikasta ja antoisaa.
Motivaatiota voidaan lisätä käyttämällä tavoitteiden asettamistekniikoita, jotka on räätälöity suhteessa nykyisiin kykyihin. Erityisesti lyhyen aikavälin saavutettavissa olevat tavoitteet auttavat edistymään ja lisäävät itseluottamusta kykyihin. Itseluottamusta voidaan puolestaan vahvistaa positiivisella palautteella. Siksi on tärkeää, että ihmiset antavat toisilleen rakentavaa positiivista palautetta työssä, kotona ja harrastuksissa. Positiivisen itsepuheen merkitystä emme myöskään voi vähätellä. Omaan itsepuheeseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Itsemääräämisteoriaa on tutkittu paljon kouluympäristöissä peruskoulusta jatko-opintoihin, työpaikoilla ja eri kulttuureissa. Tutkimus on vahvistanut näkemyksen: peruspsykologisia tarpeita tukevat olosuhteet lisäävät ihmisten motivaatiota sekä hyvinvointia. Koska peruspsykologisten tarpeiden tukeminen on tärkeää, tulee edistää olosuhteita, joissa ihmiset voivat hyvin.
Vaikka tiedämme paljon sitoutumisesta, motivaatiosta ja aitoa oppimista edistävistä tekijöistä, meillä ei vielä ole käytössä laajasti käytäntöjä, jotka tukisivat näiden perustarpeiden täyttymistä. Meillä on määrätyt opetussuunnitelmat, kontrolloivat suoriutumispainotteiset vaatimukset, arviointikäytännöt ja korkean panoksen vaativat testit ja tulostavoitteet. Koulutuspolitiikan ja käytäntöjen sekä motivaatiotutkimuksen osoittamien parhaiden käytäntöjen välillä on edelleen merkittäviä aukkoja. Jos haluamme antaa opiskelijoille 2000-luvun haasteisiin tarvittavat taidot, tavat, kiinnostukset ja kyvyt, näitä aukkoja tulisi pyrkiä kaventamaan.
Lisäksi työssä työntekijöiden osallistuminen työsuunnitteluun ja tehtävien jakamiseen lisäisi omistajuutta näiden tehtävien suorittamiseen. Tämä parantaisi autonomiaa. Merkityksellisyyden kokemusta ja itsenäisyyden tunnetta lisäävät muutaman roolivaihtoehdon tarjoaminen, palautteen antaminen suoritetusta tehtävästä kontrolliin pyrkimättömällä ja vertailemattomalla kielellä sekä työntekijöiden näkökulman ja tehtävän merkityksen huomioiminen tavoitteiden asettamisessa.
Ihanteelliset peruspsykologian huomioivat olosuhteet tukevat sekä oppijan että työntekijän kolmea perustarvetta: autonomiaa, pätevyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Nämä olosuhteet näkyvät käytännössä tehtävien valinnan mahdollistamisena, merkityksellisen perustelun antamisena, rakentavana palautteena, sopivina haasteina ja lämpiminä vuorovaikutussuhteina, olipa työmme verkossa, hybridinä tai lähityöskentelyssä. Motivaation lisääntyminen johtaa korkeampaan työntekijöiden sitoutumiseen ja opiskelijoiden oppimiseen, mikä vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tämä johtaa myös onnellisuuden lisääntymiseen. Ja huomasitteko: kurinalaisuutta ja kuria ei mainittu!
Kirjoittaja: Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Lähteet:
The Diary of a CEO (2023). Matthew Walker – The world’s No. 1 sleep expert. Podcast-jakso Spotifyssa.
Feldman Barrett, L. (2023). Seitsemän ja puoli oppia aivoista. Tuuma-kustannus.
Grant, A. (2021). ReThinking with Adam Grant – Brené Brown ‑jakso. Podcast Spotifyssa (hakusana: ReThinking Adam Grant Brené Brown
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2012). The self-determination theory. Teoksessa P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski & E. T. Higgins (toim.), Handbook of theories of social psychology (Vol. 1, luku 20).
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2020). Intrinsic and extrinsic motivation from a self-determination theory perspective: Definitions, theory, practices, and future directions. Contemporary Educational Psychology.
Löfgren, E. (2023). Naisen uni. Otava.
Kuva: Minna Kilpeläinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus