Tahtotilana kasvua ja elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle

KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen yrityspalvelutoimijoiden keskusteluissa todettiin suoraan: “Kuinka paljon hukataan aikaa, kun tehdään päällekkäisiä asioita, myös hankkeissa. Kaikkien ei tarvitse tehdä itse, vaan resurssien yhdistämisellä ja verkoston avulla voidaan välittää jo olemassa olevaa tietoa.”

Yrityskehittäjät tunnistavat haasteen päällekkäisestä työstä. Naturpolis Oy:n projektipäällikkö Mirva Grann toteaa, että aikaa turhautuu samojen selvitysten tekemiseen ja tieto ja käytännöt eivät leviä.

“Kaikkea ei tarvitse tehdä itse vaan resurssien yhdistämisellä ja verkoston avulla voidaan välittää jo olemassa olevaa tietoa ja ottaa askeleita pidemmälle”, jatkaa yrityskehittäjä Miia Oja Utajärven Yrityspuistosta.

Toinen iso kysymys liittyy siihen, mitä tapahtuu, jos yrittäjä ei löydä apua oman kuntansa yrityspalveluista. Yrittäjällä ei välttämättä ole varaa ostaa apua ulkopuoliselta konsultilta ja yrityksen kehittäminen voi silloin hidastua tai jäädä kokonaan tekemättä. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskuksen projektipäällikkö Pasi Anttila sanoo, että kyse ei ole yksittäisen yrityksen ongelmasta, vaan koko maakunnan kehityksestä. Voisiko maakunnallinen verkosto tarjota apua, ettei tästä tulisi pullonkaula koko alueen elinvoimalle?

“Jos oman kunnan yrityskehittäjällä ei ole tarvittavaa erityisosaamista, eikä yrityksellä resurssia konsulttiin, jääkö yritys kehittymättä? Laajamittaisempi yhteistyö ja myös yksityisen palvelutarjonnan hyödyntäminen yritysten kehittämisessä mahdollistaisi koko maakunnan laajuisen kehittymisen ja toisi erityisosaamisen koko maakunnan yritysten käyttöön”, sanoo projektipäällikkö Henna Väätäinen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

Verkostomainen työskentely on tuottanut tulosta

Yrityskehitystyön haasteisiin on nyt vastattu käytännön teoilla, ei vain suunnitelmilla. Maakuntaan on syntynyt verkosto, jossa toimijat eivät kilpaile keskenään, vaan jakavat avoimesti osaamista. Verkoston vetäjällä on ollut iso merkitys: hän on koonnut ihmiset yhteen, luonut luottamusta ja auttanut tekemään yhteistyöstä arkea.

Verkostossa on myös luotu konkreettisia apuvälineitä yritysten valmentamiseen. Yrityskehittäjien ja yrittäjien keskustelujen tueksi toteutetut KASVA-kortit auttavat tunnistamaan yritysten kasvun kipupisteitä ja ohjaavat oikeiden palveluiden äärelle. Kasvun digivalmentajan on nimensä mukaisesti verkossa toimiva valmentaja, jonne on koottu mm. KASVA-kortit digitaalisessa muodossa sekä esimerkiksi verkostoyhteistyössä tehtyjä bio- ja kiertotalouden sekä innovaatioiden apuvälineitä. Centrian Robo3DLab ja Koillismaalle tehty AI Fab Lab tarjoavat yrityksille paikan, jossa uusia ideoita voidaan kokeilla ja prototypoida.

“Centriassa myös opiskelijat ja tutkijat ovat tulleet osaksi yrittäjien arkea. Yhteistyön kautta tutkimus ei jää paperille, vaan muuttuu konkreettisiksi ratkaisuiksi – prototyypeiksi, tuotteiksi ja uusiksi toimintamalleiksi”, kertovat TKI-asiantuntija Sami Sarlin ja TKI-koordinaattori Hanna Tölli.

Tällä kehittämisellä on kahtalainen merkitys. Toisaalta on haluttu luoda pysyviä apuvälineitä yritysten valmentamiseen ja toisaalta yhteinen kehittäminen on tuonut verkoston jäseniä lähemmäksi toisiaan ja syventänyt luottamusta. Merkittävää on myös ollut yhteinen kehittäminen tapaamisten välillä. Erilaisten yhteistyöalustojen testaaminen on ollut tässä merkittävässä roolissa.

“Yhteistyö on mahdollistanut keskinäisen sparrauksen ja aikaisempien kokemusten pohjalta laadukkaampia, kohdennettuja tilaisuuksia”, NIHAK ry:n yrityspalvelupäällikkö Lauri Jouhki sanoo.

TKI-yhteistyön syventäminen ja TKI-osaamisen lisääminen on yksi yhteistyön keskeisimpiä tavoitteita. Erityisesti Centrian laboratorio- ja analyysipalvelut ovat antaneet pienille yrityksille mahdollisuuden testata ideoitaan, ja samalla opiskelijat ja tutkijat ovat tulleet osaksi yrittäjien arkea. Yhteistyön kautta tutkimus ei jää paperille, vaan muuttuu konkreettisiksi ratkaisuiksi – prototyypeiksi, tuotteiksi ja uusiksi toimintamalleiksi.

Yrittäjien ja yrityspalvelutoimijoiden välinen yhteistyö on myös konkretisoitunut tapahtumissa ja työpajoissa. Esimerkiksi Kuusamossa toteutettu Liekkipiste-tapahtuma kokosi yhteen luovien alojen yrittäjiä, yrityskehittäjiä ja tutkijoita. Tämän yhteistyön siivittämänä toimintaa haluttiin vakiinnuttaa ja se jatkaa maakunnallisena yhteistyöverkostona myös hankkeen jälkeen. Työpajat ovat tarjonneet alustoja, joissa yrittäjät voivat kohdata, oppia toisiltaan ja löytää uusia kumppaneita. Tapahtumia on järjestetty laajasti maakunnassa ja tuotu näin tietoa sekä kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia lähemmäs alueen yrittäjiä.

“Tilaisuuksissa on jaettu kokemuksia, rohkaistu kokeilemaan ja uusia avauksia on syntynyt”, kertoo projektipäällikkö Mirja Väänänen Limingan kunnalta.

Pois kilpailusta, kohti yhteistä hyvää

“Verkoston kokoaminen ja laajentaminen voivat tapahtua nopeastikin. Yhteistyön syventyminen vaatii aikaa. Yhteisesti kehitetyt tuotteet ja palvelut tuovat tuloksia ajan kanssa. Eri osapuolten osaamisen hyödyntäminen palveluiden yhteisessä kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa mahdollistaa tulevaisuudessa tasalaatuiset palvelut koko maakunnan alueella. Tämän yhteistyön myötä olemme ottaneet tässä ison askeleen eteenpäin. Verkoston avulla tieto kulkee, osaaminen leviää ja yrittäjät saavat konkreettista hyötyä”, Henna Väätäinen sanoo.

Väätäisen mukaan viesti on hyvin tiivistettävissä sloganiin “Kilpailuasetelmasta pois, yhteinen elinvoima edellä.” Väätäinen kertoo, että tämä ajattelutapa on alkanut juurtua. Sen varaan voidaan rakentaa tulevaisuutta, jossa Pohjois-Pohjanmaan yritykset kasvavat, uudistuvat ja löytävät uusia mahdollisuuksia yhdessä, ei erikseen. Taloudellinen hyvinvointi on osa kokonaisturvallisuutta. Se on koko maakunnan yhteinen etu ja sitä on hyvä tavoitella yhdessä.

Kirjoittajat: KASVA-hankkeen projektipäälliköt

Kuva: Minna Kilpeläinen