Maailma muuttui kuitenkin nopeammin kuin direktiivi ehti valmistua. Vuoden 2025 aikana kestävyysraportointidirektiiviä alettiin lieventää EU:n neuvottelupöydissä. Lopulta CSRD:n pakolliset raportointivelvoitteet koskevat vain murto-osaa suomalaista yrityksistä alkuperäisen suunnitelman sijaan. Samalla muitakin vastuullisuuteen liittyviä velvollisuuksia supistettiin koskemaan lähinnä suuria yrityksiä.
Nopealla aikataululla suurimmista muutoksista kuitenkin luovuttiin ja vastuullisuustyö on näyttäytynyt yrityksissä muutoskyvykkyytenä vastata muuttuviin ohjeistuksiin. Moni isompi yritys oli jo ehtinyt alkaa valmistautumaan kestävyysraportointiin. Muutokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että vastuullisuus olisi menettänyt merkityksensä. Päinvastoin - vastuullisuuskentälle tuli yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää vastuullisuustyötään.
EFRAG julkaisi vuonna 2025 vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin standardin Voluntary reporting standard for SMEs (VSME). Se on kevyempi, mutta jäsennellympi tapa kertoa yrityksen vastuullisuudesta. Isot yritykset – erityisesti ne, joille CSRD on edelleen pakollinen – vaativat erilaisia asioita toimitusketjuissa toimivilta yrityksiltä. VSME on pienemmille yrityksille helpompi, mutta riittävä tapa vastata vaatimuksiin.
VSME-raportointi rakentuu kahdesta osasta: perusosasta ja laajennetusta osasta. Perusosa käsittelee jo useille yrityksille valmiiksi tuttuja asioita –- energiankulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä, henkilöstöä ja lahjonnan torjuntaa. VSME-raporttia varten yrityksen tulee tehdä ainakin olennaisuusanalyysi, mutta myös kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen on hyödyllistä.
Kaksoisolennaisuusanalyysi tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksessä tarkastellaan kestävyysasioita sekä sisäisestä että ulkoisesta näkökulmasta. Sisäinen näkökulma eli vaikutusten olennaisuus tarkastelee yrityksen toiminnan vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ulkoinen näkökulma eli taloudellinen olennaisuus tarkastelee kestävyysasioihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen toiminnalle ja taloudelliselle asemalle.
Aiemmin myös EU-taksonomia näytti tulevan pakollisena osalle yrityksistä, erityisesti osana kestävyysraportointidirektiiviä. Myös tältä osin sääntely keveni, mutta EU-taksonomian merkitys on hyvä tiedostaa yleisellä tasolla, sillä se on edelleen tärkeä viitekehys rahoitusmaailmassa. Se on EU:n laatima luokittelulista, jonka pohjalta sijoittajat ja rahoittajat luokittelevat rahoitusta niihin toimintoihin, joilla on todellista hyötyä ilmaston ja ympäristön kannalta.
Myös Corporate Sustainability due diligence (CSDDD) eli yritysvastuudirektiivin kohderyhmä kapeni huomattavasti. Se velvoittaa suuret yritykset huomiomaan ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet koko arvoketjussaan. Direktiivi koskee myös yrityksen ympäristövaikutuksia, mutta pääpaino on ihmisoikeuksissa.
VATUPASSI-projektin päättyessä olen varma siitä, että vastuullisuustyötä kannattaa edelleen jatkaa yrityksissä. Yritysten kanssa vastuullisuuden tilannekartoituksia tehdessä ja vastuullisuusvalmennusten sekä erilaisten sparrailujen myötä on kirkastunut ajatus, että vastuullisuustyö on vahvasti myös liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole mitenkään irrallinen osa yritysten arkea vaan osa kokonaisuutta.
Jo projektin alussa puhuimme siitä, että vastuullisuus on kilpailuetu yrityksille. Vastuullisuus ei ole kuitenkaan pelkästään kilpailuetu, vaan usein se on välttämättömyys. Tilanteet, joissa se tulee vastaan, tulevat usein yllättäen: rahoitusneuvotteluissa, investointihakemuksissa tai vaikkapa kilpailutuksiin osallistuessa. Sen takia kannattaa vähintään kartoittaa yrityksen tilanne ja miettiä sitä kautta, mikä olisi oikea polku lähteä liikkeelle tai jatkaa jo aloitettua työtä.
Emmehän voi ennustaa, mikä vastuullisuuslainsäädännön tilanne on seuraavan kahden vuoden kuluttua.
Lähteet:
Corporate sustainability reporting - Finance - European Commission (Haettu 26.1.2026)
EU:n vastuullisuussääntely vaikuttaa myös pieniin yrityksiin - Vastuullisuusvalmennus
Kirjoittaja:
Anne-Mari Kukkola, tradenomi YAMK (taloushallinto)
Yritysasiantuntija, VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projekti,
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
Kuva: Hanna Perkkiö
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus