Olen asunut ensimmäiset 20 vuotta elämästäni Alavieskassa. Sieltä tieni jatkui Turkuun valtiotieteitä opiskelemaan ja Ruotsiin, josta valmistuin kestävän kehityksen ja ympäristötieteiden maisteriksi. Olen viime vuodet työskennellyt Brysselissä, Euroopan Unionin DG Environmentissä yhden- ja kahden välisten suhteiden sekä EFRAGI:lla kestävyysraportoinnin parissa. Molemmissa paikoissa työni koostui joko EU:n vihreän siirtymän konsultoinnista, lakialoitteiden tekemisestä tai ympäristöasioihin ja kestävän kehityksen asioihin neuvonnasta sekä perehtymisestä.
Tieni toi minut takaisin Alavieskaan koska halusin asettua takaisin Suomeen. Täällä minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä kolmen kuukauden ajan projektijohtamisen avustavia tehtäviä Kerttu Saalasti Instituutille (KSI) Arvonlisää kestävästä liiketoiminnasta (ARVO)- hankkeessa.
On ollut erittäin positiivista nähdä, kuinka EU:n vihreä siirtymä toteutuu maakunnissa, erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan liitto kirjoittaa, että energiamurros ja kuntien ilmastoratkaisut ovat vihreän siirtymän ydinteemoja. Suomen ympäristökeskus koordinoi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää Hinku-verkostoa, johon kymmenen alueen kuntaa onkin jo liittynyt. Liitto on myös kehittänyt Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta - hankkeen, missä yhdistyvät EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet yhdeksi kokonaisvaltaiseksi osaksi maakunnan kehittämiseksi.
Ylen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on suunnitteilla paljon vihreään siirtymään liittyviä energia-ja teollisuusinvestointeja. Alueella sijaitseviin hankkeisiin investointipäätöksiä on tehty jo yli 900 miljoonan euron edestä. Vastaavasti jo valmistuneita investointeja on 1,5 miljardin euron edestä. Maakunta on Suomen kärjessä maatuulivoimassa yli 20 gigawatin hankekannalla ja merituulivoimahankkeita alueella on vireillä yli 5 gigawatin laajuudessa. Pohjois- Pohjanmaalla hankkeissa näkyy myös Oulun bioteollisuuden investoinnit, useat teollisen mittakaavan aurinkovoimalat sekä erilaiset kiertotalouden ja tehdasteollisuuden investoinnit.
Alueella on myös paljon toimijoita, jotka mahdollistavat vihreän siirtymän maakunnassa. Itse istun KSI:n tiloissa Nivalassa Nivalan Teollisuuskylän (NITEK) teknologia- ja osaamiskeskuksessa, joka onkin Suomen suurin teollisuuskylä. EK:n johtava asiantuntija Janne Peljon mukaan työvoima ja tiivis alueellinen yhteistyö ovatkin Pohjois- Pohjanmaalle tärkeitä investointien vauhdittamisessa.
Stockholm Environment Institute (SEI) kirjoittaa ilmasto- ja ympäristöyrittäjien olevan avain asemessa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Varsinkin mikroyrityksillä nähdään olevan paljon mahdollisuuksia. Geologian tutkimuskeskuksen asiakaspäällikkö Aleksi Salo mainitsi Kerttu Saalasti -seminaarissa syyskuussa 2025 mikroyritysten rooli kasvavaa työllistymisen ja uusien palveluiden vauhdittajana. Salon mukaan ne työllistävät ja kehittävät uusia palveluita sekä kykenevät ketteriin muutoksiin ja radikaaleihin ratkaisuihin . Mikroyritykset pystyvät vastaamaan nopeasti muutoksen haasteisiin ja ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius kannusti eurooppalaisia yrityksiä ottamaan muutoksen suunnan omiin käsiinsä marraskuun lopulla järjestetyssä Slush- tapahtumassa.
SEI kirjoittaa, että vihreät yritykset eivät keskity vain yrityksen kasvulukuihin vaan kiinnittävät huomiota myös vihreämpiin ja kestäviin ekosysteemeihin. Tämä voikin olla SEI:n mukaan haastavaa, sillä konsepteina vihreät liiketoimintamallit ja kestävät liiketoimintakäytännöt ovat laajasti käytettyjä, mutta vähän ymmärrettyjä. Siihen, kuinka vihreä tai kestävä toiminta määritellään, vaikuttaa myös, onko yritysten toiminta aidosti kestävää vai meneekö toiminta enemmän viherpesuksi. Haasteita aloitteleville yrittäjille tuovat myös sääntelykehykset, kapasiteettirajoitukset ja rahoitus. Bergius kertoo Euroopan startup-yritysten elävän rahoituksen laskusuhdanteen aikaa.
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskarin mukaan suomalaiset yritykset ovat varovaisia ja luovat strategioita sen sijaan että yrittäminen ja mahdollinen epäonnistuminen nähtäisiin mahdollisuutena oppia. SEI toteaa yhteistyön ja kumppanuuden olevan avainasemassa vihreää yrittäjyyttä perustettaessa. Bergius taas korostaa rahoituksen saatavuuden tärkeyttä.
Tutkimuksella voidaan edesauttaa vihreää siirtymää. Oulun yliopiston rehtorin Arto Maanisen mukaan yliopistolla ja KSI:llä on kapasiteetti vastata ilmastonmuutoksen hillintään, vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja tekoälyn hyödyntämiseen sekä alueellisen elinvoiman turvaamiseen.
Pohjois-Pohjanmaalla näyttää jo olevan keinoja vihreän siirtymän toteuttamiseksi alueella ja määrä kasvaa tulevaisuudessa. En malta odottaa ARVO- hankkeen lopputuloksia, jotta saadaan yksi uusi työkalu vihreän siirtymän edistämiseksi.
Kirjoittaja: Mari Peltola, VTM ja YTM, projektityöntekijä, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Pexels
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus