Lumilyhtymenetelmä: anna opiskelijoiden rakentaa oma arvosanansa

Tässä kirjoituksessa esitellään toisen vuoden geoinformatiikan opintojaksolle pilotoitu lumilyhtymenetelmä, jossa opiskelijat rakentavat arvosanaansa tehtävä tehtävältä koko kurssin ajan. Menetelmä lisää arvioinnin läpinäkyvyyttä, tukee opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle loppukokeeseen perustuvalle arvioinnille. Malli on vapaasti sovellettavissa eri aloille ja erilaisille kursseille.

Mistä idea sai alkunsa?

Idea sai alkunsa halusta luopua yksittäisestä loppukokeesta ja siirtyä kohti tapaa, joka palkitsee sitoutumisesta koko opintojakson ajan, yhden lopputason suorituksen sijaan. Nimi tulee lumilyhdystä, joka rakennetaan pinoamalla lumipalloja yksi kerrallaan – aivan kuten opiskelijat rakentavat arvosanansa tehtävä tehtävältä.

Mikä lumilyhtymenetelmä on?

Jokainen suoritettu tehtävä tuottaa enintään kaksi ”lumipalloa”. Mitä täydempi lyhty, sitä korkeampi arvosana (Kuva 1). Opiskelijat valitsevat tavoitearvosanansa kurssin alussa ja voivat koko kurssin ajan seurata, mitä he tarvitsevat sen saavuttamiseen.

Opintojaksomme koostui viidestä teemaviikosta, ja jokaisella viikolla oli tarjolla luentopohjainen minitehtävä sekä tietokoneharjoituksiin perustuva soveltava tehtävä. Tehtävät arvioitiin yhdellä tai kahdella lumipallolla niiden vaikeusasteen mukaan. Kunkin arvosanan saavuttaminen edellytti tiettyä vähimmäismäärää molemmista tehtävätyypeistä, joten kumpaakaan osa-aluetta ei voinut jättää kokonaan väliin. Tehtävät arvioitiin viikoittain lyhyellä palautteella.

Miten menetelmä toimi?

Opiskelijoiden reaktiot olivat vaihtelevia, mikä on melko tavallista minkä tahansa arviointimenetelmän kohdalla. Arvosanajakauma oli normaali, mutta kokemukset erosivat toisistaan. Moni opiskelija koki läpinäkyvyyden innostavana, kun edistyksen ja arvosanan karttumista pystyi seuraamaan viikko viikolta. Toiset taas kamppailivat, kun tietty arvosana muuttui mahdottomaksi saavuttaa, mikä saattoi laskea motivaatiota. Menetettyyn arvosanaan liittyvää pettymystä oli myös välillä vaikea käsitellä. Arviointimenetelmän läpinäkyvyys vaikutti myös monelle aidosti uudelta asialta.

Menetelmän pedagoginen tausta

Menetelmä kytkeytyy luontevasti useisiin vakiintuneisiin pedagogisiin viitekehyksiin. Jatkuva, tehtäväkohtainen palaute on linjassa formatiivisen arvioinnin periaatteiden kanssa, sillä palaute annetaan silloin, kun sille on vielä aikaa reagoida (Black & Wiliam, 1998). Tavoitearvosanan valitseminen ja oman edistymisen seuraaminen puolestaan heijastelevat itsesäädellyn oppimisen ajatusta (Zimmerman, 1990).

Asioita, joita kannattaa pohtia

Pisteiden, tai meidän tapauksessamme lumipallojen, myöntämisen kriteerit tulee määritellä huolellisesti etukäteen, ja tehtävät on arvioitava aikataulun mukaisesti, jotta opiskelijat voivat seurata tilannettaan. Arvosanan ”menettämiseen” liittyvä motivaatiojännite kannattaa myös ottaa huomioon suunnittelussa, esimerkiksi lisäämällä tehtävävalikoimaan ylimääräisiä tehtäviä estämään sitä, että yksi heikko suoritus sulkisi ovet parhaalta arvosanalta. Myös tehtävien järjestyksellä on väliä, sillä alimmat rivit määrittävät käytännössä kurssin vähimmäisvaatimukset. Kun yksinkertaisemmat tehtävät sijoitetaan alle ja vaativammat ylemmäs, myös korkeimpiin arvosanoihin tähtäävät opiskelijat joutuvat tekemään vaativampaa työtä.

Uuden arviointimenetelmän kehittäminen herättää väistämättä paljon kysymyksiä, ja esimerkiksi TILT-projektissa kehitetty tarkistuslista tarjoaa hyvän lähtökohdan niiden pohtimiselle.

Lumilyhtymenetelmä jäi meidän opintojaksollamme kahden vuoden pilotiksi, sillä viikoittainen arviointi 60 opiskelijan kurssilla osoittautui liian intensiiviseksi. Löyhemmällä aikataululla toteutettavalla kurssilla kokeilisin menetelmää kuitenkin ehdottomasti uudestaan, ja suosittelen myös muita pohtimaan, miten lumilyhtyarviointi soveltuisi juuri sinun kurssillesi.

Maija Toivanen
Luonnontieteellinen tiedekunta

Lähteet

Black, P. & Wiliam, D. (1998). Inside the black box: Raising standards through classroom assessment. Phi Delta Kappan, 80(2), 139–148.

TILT Higher Ed (2026) Transparent Methods, website. Accessed 17.8.2026. https://www.tilthighered.com/transparent-methods

Zimmerman, B. J. (1990). Self-regulated learning and academic achievement: An overview. Educational Psychologist, 25(1), 3–17.