Korona-aikana yritykset voivat antaa potkua tutkijanuralle

Korona-aikana liikkuvuus on rajallista ja aiemmin luotujen yhteistyöverkostojen arvo on noussut arvoonsa. Etenkin rahoitushakemuksia valmistellessa on paljon helpompi kilauttaa kaverille ja lähteä valmistelemaan rahoitushakemuksia yhdessä kuin kerätä tyhjästä kansainvälisesti korkeatasoinen konsortio.
Ville-Valtteri Visuri

Tutkimusvierailut ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet pitkään osa ammattimaista tutkijanuraa. Omalla urallani olen pyrkinyt käymään ulkomailla eri vaiheissa: ensin perustutkinto-opiskelijana Münchenin teknillisellä yliopistolla (TUM) ja sittemmin vierailevana tutkijana Aachenin teknillisellä korkeakoululla (RWTH Aachen) väitöskirja- ja postdoc-vaiheissa. Näistä kertyneet kaksi vuotta Saksassa asumista ovat olleet ammatillisesti erittäin antoisia ja Aachenissa luodut yhteistyöverkostot ovatkin kantaneet hedelmää yhteisten julkaisujen, projektien ja opinnäytetyöntekijöiden muodossa.

Terästeollisuudessa yksi viime vuosikymmenien suurimmista muutoksista on Kiinan nousu ylivoimaisesti suurimmaksi teräksentuottajaksi. Tämän myötä Kiinasta on tullut vähitellen myös terästutkimuksen suurvalta. Oulussa yhteistyötä on tehty viime vuosina niin Pekingin tieteen ja teknologian yliopiston (USTB) kuin Shenyangissa sijaitsevan Koillisen yliopiston (NEU) kanssa. Euroopan unionin ulkopuolelle suuntautuvassa yhteystyössä keskiössä on yleensä konsortioiden sijaan tutkimusyksikköjen kahdenvälinen tutkimusyhteistyö.

Koronaepidemian myötä moni tutkija saattaa epäröidä lähtöä ulkomaille. Yksi mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan ja verkostojaan yli sektori- ja maarajojen on toimia kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehitystehtävissä. Tällä hetkellä työskentelen päätoimisesti Outokummun tutkimus- ja kehitystoiminnossa vastaten teräksenvalmistuksen mallinnusta koskevasta tutkimuksesta. Nelihenkinen mallinnustiimini on jakautunut Torniossa ja Saksan Krefeldissä sijaitseviin tutkimuskeskuksiin, mutta minulla on kollegoja myös Ruotsin Avestassa. Teollisuudessa työskennellessäni olen saanut paljon uutta käytännön kokemusta esimiestyöstä, teollisten tutkimus- ja kehitysprojektien johtamisesta sekä mallinnusmenetelmien hyödyntämisestä terästeollisuudessa. Itselleni Outokumpu on ollut yhtenä suurimmista ruostumattoman teräksen valmistajista oiva näköalapaikka tarkkailla toimialan tutkimus- ja kehitystoimintaa laajemminkin.

Dosentti, TkT Ville-Valtteri Visuri toimii tutkimus- ja kehityspäällikkönä Outokumpu Stainless Oy:ssä. Päätyönsä ohella hän toimii yliopistotutkijana Oulun yliopiston Prosessimetallurgian tutkimusyksikössä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat erityisesti pyrometallurgisten yksikköprosessien termodynaaminen ja kineettinen mallinnus sekä niitä tukevat laboratoriomittakaavan kokeet.