Tiimityö on arjen jatkuvaa oppimista

Työn muutos korostaa tarvetta jatkuvaan oppimiseen. Sitran Elinikäinen oppiminen -tutkimuksen (2020) ja Tulevaisuusbarometrin (2019) mukaan tarve kehittää jatkuvaa oppimista on tunnistettu suomalaisessa työelämässä, mutta käytännön kehitystoimet työyhteisöjen arjessa ovat vähäiset. Miksi?

Jatkuva oppiminen mielletään usein oppilaitosten ja yksityisten palveluyritysten tarjoamiksi paketeiksi, kuten muuntokoulutuksiksi tai verkkokursseiksi. Moni täydennyskoulutuspalvelu on tavoitteiltaan työelämälähtöinen ja jopa integroitu saumattomasti työn arkeen, mutta työntekijät saattavat kokea jatkuvan oppimisen työstään irrallisena. Kokemus voi johtua perinteisestä ajattelumallista, jossa opiskelun ja työelämän välillä on erottamaton kuilu.

Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen (2020) mukaan jatkuva oppiminen onkin liiaksi keskittynyt ”perinteiseen koulutukseen”, vaikka valtaosa jatkuvasta oppimisesta tapahtuu työn arjessa. On tärkeää laajentaa käsitystämme siitä, mitä jatkuva oppiminen on ja miten sitä voidaan edistää työelämässä.

Väitän, että tiimityö on yksi parhaista jatkuvan oppimisen muodoista työn arjessa. Väitteeni perustuu yhteisöllisen oppimisen tutkimuksiin, jotka osoittavat, että yhdessä oppiessaan ihmiset voivat saavuttaa parempia tuloksia kuin oppiessaan yksin. Yhteisöllinen oppiminen rikastaa sitä tiedon ja ideoiden kirjoa, joita ihmisillä on käytettävissä uuden tiedon oppimiseen ja ongelmien ratkomiseen.

Tiimityön määrä on jatkuvassa kasvussa työelämässä, minkä vuoksi se on yhä ajankohtaisempi keino edistää jatkuvaa oppimista työn arjessa. Tiimityö tukee oppimista, sillä se asettaa ihmiset alttiiksi uusille tai erilaisille näkemyksille. Tiimityö saa työntekijät ravistelemaan näkemyksiaan ja tarjoaa mahdollisuuksia kehitellä ideoita yhdessä muiden kanssa.

Esimerkiksi ohjelmistoalalla tiimityö on jo arkipäivän jatkuvaa oppimista. Monissa ohjelmistokehitysfirmoissa koodarien, palvelumuotoilijoiden ja graafikoiden muodostamat tiimit kehittelevät yhdessä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Jokaisessa projektissa on opittava ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja hyödynnettävä tiimin jäsenten luovuutta uusien sovellusten rakentamiseen. Tiimityöstä ja jatkuvasta oppimisesta tulee täten keskeinen osa tuotteen arvoketjua.

Tiimityö ei kuitenkaan tee jatkuvasta oppimisesta helppoa. Tiimityö ei takaa oppimista, elleivät työntekijät ole valmiita haastamaan ajatteluaan. Yhteisöllisen oppimisen yleisiä sudenkuoppia on haluttomuus käydä kriittistä keskustelua, antautuminen kielteisille tunteille tai ryhmän jäsenten välinen epätasa-arvo.

Tiimityö vaatii kehittämistä, jotta se tukee jatkuvaa oppimista. Tiimityötä voi parantaa suunnittelemalla, tarkkailemalla ja arvioimalla tiimien oppimista. Tiimien on hyvä keskustella säännöllisesti: Kuinka syvällisesti ja kriittisesti käsittelemme tietoa? Kuinka käytämme tunteita voimavarana? Kuinka tulemme toimeen yhdessä? On hyvä tiedostaa, että myönteinen tunneilmapiiri ja yhteenkuuluvuus luovat edellytykset tiedon rakentelulle ja luovuudelle.

Parhaimmillaan tiimityön kehittäminen siivittää työorganisaatioiden jatkuvaa oppimista. Tiimityön kehittämisen etu on, ettei se jätä oppimista yksilöiden varaan; jatkuva oppiminen skaalautuu osaksi koko työyhteisön toimintaa. Näin työyhteisöt voivat parantaa kilpailu- ja sopeutumiskykyään muuttuvassa maailmassa.

Jaana Isohätälä, FT, on vastaväitellyt yhteisöllisen oppimisen tutkija Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä.

​