Informaatiotutkimuksen opiskelijana oppii huomaamaan erilaisia vaikuttamisen keinoja
Tiedon ja informaation ammattilaiseksi
”Jos kysyy nykyään ihmisiltä, mistä tietoa löytyy, vastaus on Google.”
Informaatiotutkimuksen maisterivaiheen opiskelija Henri Pitkäsellä on asiasta laajempi käsitys. Hän on opinnoissaan perehtynyt tiedon ja informaation olemukseen sekä siihen, miten ihmiset tietoa käsittelevät.
Informaatiotutkimuksen opinnoissa saa hyvät valmiudet etsiä ja jäsentää tietoa. Tiedon löytämiseen voi joutua näkemään vaivaa, sillä kaikki ei suinkaan löydy netistä.
”On olemassa lukemattomia eri paikkoja, joista tietoa voi etsiä. Paljon on esimerkiksi edelleen arkistoissa ihan paperille painettuna. Sen löytämiseen tarvitaan asiantuntijoita”, Pitkänen kertoo.
Tietoa sekä etsitään että vältellään
Informaatiotutkimus perehtyy muun muassa siihen, miten ihmiset etsivät ja jäsentelevät, ja toisaalta myös välttelevät tietoa. Pitkänen nostaa esimerkiksi tiedon välttelystä sosiaaliset kuplat, joita voidaan tutkia informaatiotutkimuksen näkökulmasta.
”Informaatiotutkimuksen opiskelijana oppii huomaamaan erilaisia vaikuttamisen keinoja. On kiinnostavaa tutkia, millaisella argumentoinnilla ihmisiin voidaan vaikuttaa.”
”Kupliin liittyy taipumus uskoa tiukasti yhteen asiaan ja sulkea eriävät mielipiteet ja faktat täysin pois.”
Eri aiheiden ja ideologioiden ympärille syntyvissä kuplissa luotetaan omia näkemyksiä tukevaan informaatioon ja vältellään sitä haastavia näkemyksiä. Pitkäsen mielestä kannattaa kuunnella myös toisin ajattelevien ihmisten argumentteja.
”Informaatiotutkimuksen opiskelijana oppii huomaamaan erilaisia vaikuttamisen keinoja. On kiinnostavaa tutkia, millaisella argumentoinnilla ihmisiin voidaan vaikuttaa.”
Tiedon jäsentäminen ja kuvailu kiehtoo informaatiotutkimuksen opiskelija Henri Pitkästä. Aineisto pitää järjestää tietokantoihin ja hyllyihin huolellisesti, jotta käyttäjä löytää helposti etsimänsä informaation.
Kirjastoissa tietoa järjestetään ja tehdään löydettäväksi
Oman kutsumuksensa Pitkänen on löytänyt kirjastomaailmasta. Kirjastossa työskentely on hänen mielestään ihastuttavan monipuolista ja paikkansa löytävät niin sosiaaliset asiakaspalvelijat kuin tarkkaan harkitsevat tietokantojen asiantuntijat.
”Itse olen kiinnostunut tiedon jäsentämisestä ja kuvailusta. Uuden kirjan saapuessa kirjastoon täytyy miettiä, miten se kuvaillaan niin, että se on helposti löydettävissä. Siinä tarvitaan harkintaa ja tiettyjen kuvailusääntöjen noudattamista”, Pitkänen sanoo.
Kirjastoalan ammattilaiset ovat auttamassa siinä, että tiedonkäyttäjät löytävät etsimänsä tiedon. Sitä varten tietokantojen sisällön pitää olla laadukkaasti kuvailtu ja asiasanoitettu oikein.
”Ei ole hyötyä tallentaa tietoa, jos sitä ei voi löytää”, Pitkänen toteaa.
Mitä informaatikko tekee?
- Informaatikot osaavat käyttää tietokantoja tehokkaasti ja etsiä tietoa ja aineistoja asiakkaiden tarpeisiin.
Tiedonhakijan apuna
Tähän mennessä Pitkäsen mieleenpainuvin työkokemus on työskentely Eduskunnan kirjastossa. Eduskunnan kirjasto on erikoiskirjasto, jossa tietoasiantuntijoilla on suuri merkitys. He luovat kansanedustajien käyttöön tietopaketteja, joissa käsitellään lakihankkeen taustaa ja aiheesta käytävää yhteiskunnallista keskustelua.
”Jos haluaa säätää hyvän ja oikeudenmukaisen lain, pitää tietää miten yhteiskunta toimii. Informaatikoilla on tärkeä rooli tämän tiedon välittämisessä päättäjille”, Pitkänen kertoo.
Eduskunnan kirjastossa työskennellessään informaation käsittelyn asiantuntijoiden merkitys korostui Pitkäselle. Koulutuksensa turvin informaatikot osaavat käyttää tietokantoja tehokkaasti ja etsiä tietoa ja aineistoja asiakkaiden tarpeisiin.
”On tärkeä myös ymmärtää, kuinka laajasti asiakas haluaa tietoa. Jollekin riittää yksi lause ja toinen haluaa kymmenen kirjaa”, Pitkänen huomauttaa.
Teksti: Terhi Suominen. Kuvat: Mikko Törmänen
Henri Pitkänen
- Informaatiotutkimuksen opiskelija
- Suorittaa maisterinopintojaan etänä Turusta
- Pitkänen kertoo olevansa utelias ja kiinnostuu asiasta kuin asiasta.
- Lapsena hän on ilmoittanut toiveammatikseen keksijän.
