Kieli
Liikunta-alallakin tarvitaan yhä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaa
Suomessa panostetaan tämän vuosikymmenen kuluessa tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) monin eri tavoin. Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2024 T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman. Suunnitelman mukaan tulevina vuosina T&K-panostukset kasvavat merkittävästi ja tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomen T&K-menot olisivat neljä prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Tämä edellyttää pitkäjänteisiä investointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen, T&K-osaajien ja vaikuttavuuden lisääminen. Perimmäisenä päämääränä on saada Suomeen kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Julkinen sektori tukee T&K-toimintaa muun muassa rahoittamalla korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, jotka tekevät uutta luovaa tutkimusta ja kouluttavat osaavaa työvoimaa yhteiskunnan ja yritysten tarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä T&K-panoksista toimii vuonna 2024 käynnistetty tohtoripilotti, jonka tarkoituksena on kouluttaa Suomeen kolmen vuoden kuluessa tuhat uutta tohtoria erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Julkinen T&K-rahoitus kanavoituu toimintaan mm. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusinstrumenttien kautta.
Lukuisat eri toimijat suomalaisessa yhteiskunnassa pyrkivät lisäksi vahvistamaan ekosysteemeissä tapahtuvaa T&K-yhteistyötä. Esimerkkinä voidaan nostaa mm. työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamat kaupunkien innovaatioekosysteemit (16 kpl), joiden avulla vahvistetaan alueellisia innovaatioekosysteemejä tukemalla paikallisia vahvuuksia ja erikoistumisaloja. Tuoreessa valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten (2021–2027) toteutuksen väliarviointiraportissa todetaan mm, että kaupungit ovat hyvin eri vaiheessa sopimuksen tavoitteiden laajuudessa ja valmiudessa ekosysteemien valmiuden kehittämiselle. Raportissa todetaan, että ekosysteemisopimuksista on ollut selvää lisäarvoa, mutta vaikuttavuudessa on vielä tekemistä.
Yritysten rooli keskeinen
Yritykset sekä muut työelämän organisaatiot ovat keskeisessä roolissa T&K-toiminnassa, niiden panostukset ovat välttämättömiä innovaatioiden syntymiselle ja tuottavuuden kasvulle. On kuitenkin tärkeää, että julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä ja täydentävät toistensa panostuksia ja osaamista, jotta T&K-toiminnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Business Finlandin veturiyritysten ja -ekosysteemien rahoitus on esimerkki yksityisiä T&K-investointeja aktivoivasta toimintamallista. Parhaimmillaan se vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja osaamista kansallisella tasolla, aivan kuten tekee Euroopan unionin rakennerahasto -rahoitus alueellisella tasolla tai Horisontti Eurooppa -rahoitus EU:n tasolla.
Edellä mainitut tavoitteet ja panostukset ovat muokanneet useiden korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden toimintaa niin, että panostusta on nostettu TKI-toimintaan. Niin myös Jyväskylän yliopistossa (JYU), joka on päättänyt olla uuden 2024 julkaistun strategian linjaamana yhteiskunnallisesti entistäkin vaikuttavampi ja aktiivisempi yliopisto erityisesti tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä jatkuvan oppimisen aihepiireissä. Tämä yhdessä kahden muun päätavoitteen; vahva tiedeyliopisto ja kansainvälisesti vetovoimainen yliopisto, luovat erinomaisen vahvan pohjan yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuudelle ja yhteistyölle eri sidosryhmien kesken.
Uuden strategian viitoittamana Jyväskylän yliopistossa on lähdetty kehittämään toimintaa ja perustettu uusia tehtäviä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön syventämiseksi ja systematisoimiseksi, jopa strategisten kumppanuuksien solmimiseksi.
Tämän lehden teemaan liittyen liikunta ja terveyttä koskeva TKI-toiminta on yksi aloista, jossa mahdollisuuksia on paljon ja missä onkin runsaasti aktiivista toimintaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Erilaisia verkostoja ja etenkin aluekehitysrahalla rahoitettuja liikuntaan ja urheiluun liittyviä hankkeita on melko paljon. EU-eurot liikunnalle ja urheilulle 2021–2023-yhteenvetoraportin mukaan liikunnan ja urheilun saama rahoitus rakennerahastoista vuosina 2021–2023 oli lähes 90 miljoonan euroa. Yritysten mukaan saaminen tutkimushankkeisiin on kuitenkin edelleen haastavaa samoin kuin tutkijoiden hakuaktiivisuuden nostaminen Business Finland ja EU-tasoisten TKI rahoitusten osalta. Jotta alussa mainittuun 4 prosentin tavoitteeseen päästäisiin, on muutoksia saatava aikaiseksi niin tutkimus- kuin yrityspuolellakin.
Kirjoitus on julkaistu Liikunta & Tiede 62(2) 2/25 lehdessä.
Pasi Raiskinmäki
vararehtori
Jyväskylän yliopisto
Vesa Linnamo
TKI-johtaja
liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto