Vuokatissa käynnistyi kelkkahiihdon laaja tutkimuskokonaisuus – mittaukset ja kilpailuanalyysit etenevät

Sampolahti työstää väitöskirjaa kelkkahiihdon hiihtosuorituksen biomekaniikkaan ja suorituskykyyn liittyen. Hän pääsi aloittamaan väitöstyönsä ensimmäiset mittaukset Vuokatissa syksyllä 2025.

Ensimmäinen tutkimusvaihe piti sisällään kolme osaa, jotka suoritettiin yhdellä mittauskerralla: ylävartalon maksimivoiman ja tehontuotto-ominaisuuksien mittaamista, isometristä tasatyönnön voimantuottoa urheilijan omassa kilpailuasennossa työnnön kahdesta ensimmäisestä vaiheesta sekä kaksi lyhytkestoista anaerobista suorituskyvyn testiä hiihtomatolla hiihtäen. Isometrisen tasatyönnön mittaukset toteutettiin kahdesta työnnön vaiheesta; pre- vaiheesta, jossa työntövaihe alkaa ja poling-vaiheessa, jossa työntö on jo alkanut.

Lyhytkestoiset anaerobiset maksisuoritustestit hiihtomatolla mittaavat urheilijoiden suorituskykyä ylämäkeen ja tasaisella ”Harmittavasti koehenkilöiden määrä jää nyt syksyllä pieneksi, kun Vuokattiin ei saatu parahiihdon kansainvälistä kilpailua, mutta onneksi nyt saatiin kohtuullinen määrä urheilijoita mitattua. Hyvää tässä on se, että saimme testiin maailman tämän hetken absoluuttisesti parhaan kelkkahiihtäjän sekä saimme edustuksen neljästä kilpailuluokasta. Vain yhdestä, alimman luokituksen kilpailuluokasta emme saaneet urheilijaa näihin mittauksiin. Tämän luokan (LW10) urheilijoiden määrä on nykyisellään kansainvälisessä kilpailussa vähäinen”, Sampolahti kertoo.

”Haluamme täydentää tätä dataa ensi syksynä. Mitattavat muuttujat ovat sen verran mielenkiintoisia ja havainnollistavia, että otoskoon kasvattaminen olisi hyvinkin perusteltua ensivuoden aikana”, Sampolahti pohtii.

Kilpailuluokkia kelkkahiihdossa on yhteensä viisi (LW12, LW11,5, LW11, LW10,5 & LW10). Jako luokkiin perustuu vakioituun kansainväliseen luokitteluprosessiin, jossa arvioidaan yksilön vartalon hallintaa ja vartalon toimintakykyä. Jokainen luokka saa erillisen hyvitysprosentin, joka hyvitetään urheilijan suoritusajasta (0%, 4%, 7%, 13% & 14%). Tästä hyvityksestä muodostuu urheilijan kilpailutulos.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa, kelkkahiihtäjillä toteutetaan Archinisis GPS-analyysejä maailmancupin kilpailuista. Kyseessä on kilpailujen analyysityökalu, jossa urheilijat kantavat kilpailun aikana pientä GPS-sensoria, joka tallentaa heidän suorituksensa. Saadun tallennuksen perusteella nähdään urheilijoiden käyttämät tekniikat, frekvenssit, työnnön pituus ja työnnön kesto kilpailun aikana koko kisan ajalta eri maastonkohdissa. Tämä vaihe käynnistyy loppuvuonna 2026.

Kilpailuanalyysi mahdollistaa urheilijoiden suorituskykyerojen tarkastelun

Archinisis GPS-analyysiä on käytetty paljon maastohiihdon maailmancupin kilpailuissa sekä muissa lajeissa kilpailujen analysoinnissa, mutta myös kovatehoisten harjoitusten seurannassa. Sampolahden tutkimuksessa tärkeimpänä tarkasteltavana muuttujana kilpailuanalyyseistä ovat urheilijoiden suoritusnopeudet eri maastonkohdissa, koska tarkoitus on tarkastella eri kilpailuasentojen ja siten vammaluokkien suorituskykyä jyrkissä ylämäissä sekä vauhdikkaissa maastonkohdissa. Samalla tarkastelussa ovat täten myös työntösyklien muuttujat kilpailun aikana eri maastonkohdissa. Tällöin tarkastelussa on hiihtomatolla tehtävien mittausten perusteella tehtyjen havaintojen tarkasteleminen lumella.

”Maailmancupin kilpailuista tehtävien kilpailuanalyysien avulla pääsemme konkreettisesti tarkastelemaan isommalla otoskoolla urheilijoiden suorituskyvyssä olevia eroja ylämäissä, mutkikkaissa alamaissa ja suorilla ja tasaisella hiihdettäessä. Tarkoitus on tarkastella havaittuja eroja suoritusten välillä, peilaten niitä luokkakohtaisiin hyvitysprosentteihin”, Sampolahti kertoo.

Laboratoriomittausten ja kilpailuanalyysien lisäksi Sampolahden tutkimuksessa selvitetään laajasti urheilijoiden harjoitustaustaa. Tämänlaista koontia parakelkkahiihtäjien harjoittelusta ei ole aikaisemmin tehty. Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella pyritään arvioimaan myös harjoitustaustan vaikutuksia laboratorio- ja kilpailuanalyyseissä havaittuihin eroihin suorituskyvyssä. Tämän aineiston keruu käynnistyy täysmittaisesti kevättalven 2026 aikana.

Sampolahdelle myönnettiin vuonna 2024 Urheiluopistosäätiön 30 000 euron suuruinen kolmivuotinen apuraha väitöstutkimusta varten.