Epäasiallisen kohtelun ehkäisy Oulun yliopistossa - apua ja ohjeita opiskelijalle

Oulun yliopisto edellyttää kaikilta yliopistoyhteisön jäseniltä asiallista, hyvää, vastuullista ja yhteisömme kaikkia jäseniä kunnioittavaa käytöstä eikä hyväksy minkäänlaista epäasiallista käyttäytymistä, kiusaamista eikä seksuaalista tai sukupuolista häirintää. Lähtökohtana on ihmisten keskinäinen kunnioitus: jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on voitava tuntea itsensä arvostetuksi. Oulun yliopistolla on kiusaamisen ja häirinnän suhteen nollatoleranssi.

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy Oulun yliopistossa

Puutumme epäasialliseen kohteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, matalalla kynnyksellä. Kukaan yliopistoyhteisön jäsen ei saa käyttäytymisellään aiheuttaa haittaa tai vaaraa muiden turvallisuudelle tai terveydelle. Jokainen yhteisömme jäsen on omalta osaltaan vastuussa opiskeluyhteisönsä ilmapiiristä sekä hyvinvoinnista ja jokaisella on vastuu häirinnän ja kiusaamisen ehkäisystä.

Häirinnän ja kiusaamisen ilmoituskäytännön kautta opiskelija tai työntekijä voi jättää pyynnön kokemansa kiusaamis-, häirintätilanteen tai epäasiallisen kohtelun käsittelemisestä Oulun yliopiston toimintamallin mukaisesti.

Opiskelijoiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen opiskeluympäristöön perustuu yliopistolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.

Tee ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta

Vastuullisen käytöksen periaatteet

Näin tunnistat epäasiallisen kohtelun

Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa, negatiivissävytteistä, toista alistavaa ja ilmenee esimerkiksi tekoina tai laiminlyönteinä. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kanssaopiskelija, yliopiston henkilökunnan jäsen tai esimerkiksi harjoittelun ohjaaja.

Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi:

uhkailu ja huutaminen
fyysinen ja henkinen väkivalta
ihmisen ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän perusteeton kielteinen arvostelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen
eristäminen yhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
loukkavat vitsit ja kuvat
vihapuhe
ulossulkeminen
painostaminen
vainoaminen

Jos epäilet teon täyttävän rikoksen tunnusmerkit (esim. seksuaalinen ahdistelu, vainoaminen, kunnianloukkaus), ota yhteyttä poliisiin.

Seuraavat tilanteet eivät lähtökohtaiesti ole kiusaamista tai häirintää yliopistoyhteisössä:

Akateeminen erimielisyys ja väittely.
Ristiriidat opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista kuten erimielisyydet siitä, miten jokin opintosuoritukseen liittyvä asia tulkitaan. Tällaiset tilanteet ovat osa akateemista prosessia ja voidaan yleensä ratkaista keskustelun avulla.
Opintosuoritusten arviointi ja palautteen antaminen. Kun opettajat arvioivat opintosuorituksia ja antavat palautetta, se on osa oppimisprosessia. Asiallinen palaute auttaa opiskelijaa ymmärtämään vahvuudet, kehityskohteet ja mahdollisuudet parantaa suorituksiaan. Mikäli et ole tyytyväinen jonkin opintosuorituksen arviointiin perehdy ohjeisiin oikaisupyynnön tekemisestä.
Opintoihin liittyvien ohjeiden ja määräysten noudattamisen edellyttäminen.Jos opiskelija rikkoo yliopiston sääntöjä, yliopistolla on oikeus asettaa kurinpitotoimia.
Yliopistossa voi syntyä tilanteita, joissa opiskelijan ja henkilökunnan tai muiden opiskelijoiden välille tulee erimielisyyksiä. Kun nämä käsitellään epäasiallisen kohtelun prosessin mukaisesti ne eivät ole häirintää vaan normaali osa akateemista elämää.

Mikäli koet joutuneesi epäasiallisen kohtelun kohteeksi

Epäasiallista kohtelua, kiusaamista ja häirintää koskevia käsitteitä

Epäasiallinen kohtelu ja käyttäytyminen on yleisen hyvän tavan vastaista, tilanteeseen sopimatonta ja sitä häiritsevää käyttäytymistä. Epäasiallinen kohtelu on yhteen tai useampaan ihmiseen kohdistuvaa toistuvaa, säännöllistä ja pitkään jatkuvaa kielteistä, loukkaavaa, alistavaa tai aggressiivista käyttäytymistä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla myös yksittäisestä tapahtumasta.Epäasiallista kohtelua voi ilmetä esimerkiksi opetustilanteissa tai muissa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä toisen ihmisen epäasiallisena kohteluna myös sellaisissa tilanteissa, joissa epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuva ei ole paikalla (esimerkiksi selän takan puhuminen).

Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirinnästä on kyse, kun käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työ- tai opiskelukaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein kiusaamiseksi.

Kiusaaminen on toisen ihmisen toistuvaa huonoa kohtelua eli lain tai hyvän tavan vastaisia tekoja tai käyttäytymistä. Kiusaaminen sisältää tarkoituksellista toimintaa, joka haittaa tai loukkaa toista henkilöä. Se voi ilmetä sanallisesti, fyysisesti tai digitaalisissa muodoissa. Kiusaamisen käsitteelle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi nöyryyttämisenä, loukkaamisena, ulkopuolelle sulkemisena, virheellisen tiedon levittämisenä tai maineen lokaamisena, eristämisenä tai naurunalaiseksi tekemisenä. Kiusaaminen on toistuvaa ja järjestelmällistä.

Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, virheellisen tiedon levittämisenä tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä.

Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjivä käytös estää yhdenvertaista osallistumista yliopistoyhteisön toimintaan ja sen sosiaalisiin verkostoihin. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi ulkopuolelle sulkemisena tai tiedon kulun hankaloittamisena erilaisiin tapahtumiin liittyen. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan.

Sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan henkilöiden asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella ja eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella..

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat ei-toivottua ja yksipuolista, joko fyysistä tai sanallista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, joka on sen kohteelle vastentahtoista ja herättää kielteisiä tunteita. Raiskaus tai sen yritys ovat rikoslain alaisia tekoja. Seksuaalista häirintää on esimerkiksi: sukupuolisesti vihjaileva ilme tai ele; rivo puhe tai kaksimielinen vitsi; vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskeva kommentti; pornoaineisto; seksuaalisesti vihjaileva kirje, sähköposti tai tekstiviesti; koskettelu; sukupuoliyhteyden tai muun seksuaalisen teon ehdottaminen.

Sukupuoleen perustuva häirintä tarkoittaa epämiellyttävää käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoleen perustuva häirintä ei ole seksuaalista, mutta loukkaa toisen henkilön koskemattomuutta. Häirintään liittyy usein uhkaa, nöyryytystä ja ahdistusta. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi: halventava puhe toisesta sukupuolesta; toisen sukupuolen alentaminen; kiusaaminen silloin, kun se johtuu kiusatun sukupuolesta.

Toimintamalli epäasiallisen kohtelun tilanteissa

Mikäli opiskelija kokee epäasiallista käytöstä tai muita opiskelua haittaavia ristiriitoja opintojaksolla esimerkiksi ongelmia ryhmätyöskentelyssä, opiskelija voi ilmoittaa kiusaajalle tai häiritsijälle heti, ettei hän hyväksy tämän toimintaa ja pyytää tätä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että kiusaaja/häiritsijä ei itse ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos epäasiallinen käytös tai ristiriidat jatkuvat, opiskelija voi ottaa yhteyttä kurssin vastuuopettajaan tilanteen ratkaisemiseksi. Opiskelijan kannattaa kirjata ylös mitä tapahtui, milloin ja ketkä olivat tilanteessa läsnä. Myös mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää.

Mikäli opiskelija kokee epäasiallista käytöstä opettajan, muun henkilökuntaan kuuluvan tai toisen opiskelijan taholta, eikä siitä huomauttaminen auta tai huomauttaminen ei ole mahdollista, hän voi tehdä ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta. Häirinnän ja kiusaamisen ilmoituskäytännön kautta opiskelija tai työntekijä voi jättää pyynnön kokemansa kiusaamis-, häirintätilanteen tai epäasiallisen kohtelun käsittelemisestä Oulun yliopiston toimintamallin mukaisesti.

Jos koet epäasiallista kohtelua:

Ota asia puheeksi toisen osapuolen kanssa ja kerro omasta kokemuksestasi. Kerro asiallisesti, että et pidä toisen käytöksestä. Pyydä häntä lopettamaan. Kirjaa itsellesi muistiin mitä tapahtui.
Pyydä tarvittaessa tukea opiskelukaverilta, OYY:n häirintäyhdyshenkilöltä, tiedekuntasi opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöltä tai yliopiston häirintäasioiden koordinaattorilta. Tiedekuntien häirintäyhdyshenkilöt löydät seuraavasta haitarin osasta.
Mikäli et voi tai halua puuttua häiritsevän henkilön käytökseen tai jos käytös jatkuu tee virallinen ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta.
Yliopiston häirintäasioiden koordinaattori välittää ilmoituksen eteenpäin tiedekuntasi opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilölle, joka vastaa prosessin käynnistämisestä.
Tiedekuntasi opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö on yhteydessä sinuun kuuntelee, kertoo prosessin kulun sekä mahdollisuudet edetä tai olla etenemättä prosessissa.

HUOM! Jos ilmoituksen tekijä ei halua viedä asiaa eteenpäin omalla nimellään asian käsittely pysähtyy ilmoituksen tekijän kuulemiseen. Asian käsittely päättyy myös mikäli tiedekuntasi häirintäyhdyshenkilö arvioi ilmoituksen olevan aiheeton, prosessiin sopimaton tai väärässä prosessissa.
Tiedekuntasi opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö on yhteydessä osapuoliin, kutsuu heidät kuultavaksi yksi kerrallaan. Kaikilla osapuolilla mahdollisuus tukihenkilöön, joka voi olla läsnä, mutta ei ole toimija prosessissa.
Kuulemisen jälkeen osapuolten kesken järjestetään yhteinen keskustelu, jossa käydään läpi osapuolten kokemukset, käsitellään tapahtunutta ja sovitaan, miten jatkossa toimitaan.
Tapaamisesta tehdään muistio ja sovitaan, milloin ja miten seuranta toteutetaan.

HUOM! Prosessin tavoitteena on päästä sopimukseen ja sopia mm. tulevasta kanssakäymisestä ja vuorovaikutuksesta - ei etsiä syyllisiä tai tuomita ketään!

Tiivistelmä toimintamallin etenemisestä:

Selvittäminen – Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö selvittää, mitä on tapahtunut ja kartoitta osapuolten näkemykset ja kirjaa ne ylös.
Keskustelu – Osapuolille pyritään järjestämään keskustelutilaisuus, jossa sovitaan jatkotoimista. Keskustelussa hyödynnetään sovittelumenettelyn periaatteita ja toimintatapoja.
Seuranta – Keskustelutilaisuudesta tehdään muistio ja sovitaan, miten tilannetta seurataan.
Tarvittaessa kurinpitotoimet – Jos epäasiallinen toiminta on vakavaa tai jatkuu, yliopisto voi ryhtyä kurinpitotoimiin. Tästä on olemassa erillinen prosessinsa nimellä Opiskelijan kurinpito.

Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöt tiedekunnittain

Opiskelijan kurinpito

Yliopistolain 45 § säädetään opiskelijan kurinpidosta seuraavaa

opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus esimerkiksi silloin, jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä
opiskelija voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, mikäli teko tai laiminlyönti on vakava tai opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan
opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, mikäli hänen käytöksensä on opetusta häiritsevää, väkivaltaista, uhkaavaa tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantavaa
opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän, väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi.

Opiskeluoikeuden evääminen

Opintojakson vastuuopettaja voi evätä häiritsevän tai uhkaavan käytöksen vuoksi opiskelijan osallistumisen ko. opintojakson opetukseen korkeintaan kolmeksi (3) työpäiväksi oman opetuksensa osalta.
Vaihtoehtoisesti tarvittaessa dekaani voi evätä opiskelijan osallistumisen koko tiedekunnan opetukseen korkeintaan kolmeksi (3) työpäiväksi.
Vaihtoehtoisesti tarvittaessa rehtori voi evätä opiskelijan osallistumisen yliopiston opetukseen korkeintaan kolmeksi (3) työpäiväksi.

Varoitus ja määräaikainen erottaminen

Rehtori päättää varoituksen antamisesta opiskelijalle
Yliopiston hallitus päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta

Mahdollisia kurinpidollisia toimia vaativan tilanteen selvittäminen

Tiedekunnan opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö saa tiedon mahdollisesta kurinpidollisia toimia vaativasta tilanteesta ja on yhteydessä tarvittaviin tahoihin tilanteen arvioimiseksi.
Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö on yhteydessä opiskelijaan ja määrittelee ajan, jonka kuluessa opiskelijan on toimitettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Kirjallisen kuulemisen lisäksi järjestetään tapaaminen aina, mikäli mahdollista. Opiskelijalla on oikeus tukihenkilöön.
Kuulemisen jälkeen opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö huolehtii asian etenemisen häirintäasioiden koordinaattorille, lakimiehelle ja turvallisuuspäällikölle mahdollista jatkoarviointia varten.
Rehtori päättää mahdollisista kurinpidollisista toimista.
Mikäli kyseessä on vakava rikkomus, esittelee rehtori asian eteenpäin yliopiston hallitukselle mahdollista opiskelijan määräaikaista erottamista varten. Yliopiston hallitus päättää tarvittaessa opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta.
Mikäli päädytään siihen, että kurinpidollisia toimenpiteitä tarvitaan, tehdään asiasta kirjallinen päätös. Dekaani saattaa päätöksen opiskelijan tietoon. Mikäli kurinpidollisiin toimiin ei päädytä dekaani välittää kirjallisen tiedon prosessin päättymisestä opiskelijalle.
Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö voi käynnistää opiskelijaan kohdistuvan kurinpidollisten toimien toimintamallin myös tilanteessa, jossa opiskelijan kohdalla on käyty läpi epäasiallisen kohtelun ja häirinnän toimintamalli, mutta seurantajakson jälkeen opiskelijan toiminta ei ole muuttunut. Mikäli kiusaaminen, häirintä tai epäasiallinen käyttäytyminen jatkuvat, voi olla perusteltua kutsua opiskelija kuultavaksi kurinpidollisen seuraamuksen varalta. Tällöin on oltava osoitettavissa toiminnan toistuvuus sekä siitä aiheutuva merkittävä haitta muille yliopistoyhteisön jäsenille.
Kurinpidollisten toimien prosessin voi käynnistää vain yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö. Muut henkilöt esimerkiksi epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi joutunut henkilö eivät ole varsinaisia asianosaisia kurinpitoasiassa eivätkä he voi vaatia prosessin aloittamista tai valittaa kurinpitopäätöksestä.

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy Oulun yliopistossa - apua ja ohjeita opiskelijalle