Antipsykoottien vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa

Psykoosilääkkeitä käyttää noin 200 000 suomalaista. Noin puolet heistä käyttää lääkettä johonkin muuhun kuin psykoosilääkkeiden viralliseen indikaatioon, ja tällöin kyseessä on niin sanottu off label -käyttö. Psykoosilääkkeiden virallisia käyttöaiheita ovat psykoosi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä joidenkin lääkeaineiden osalta mm. aggressio dementiassa ja käytöshäiriöissä ja vaikean masennuksen lisälääkehoito. Psykoosilääkkeiden määräämiskäytännöistä sekä psykoosilääkkeiden hyödyistä ja haitoista on riittämättömästi tietoa.

Projektimme tavoitteena on selvittää̈ psykoosilääkkeiden hyötyjä ja haittoja ei-psykoottisissa tiloissa, kuten ahdistuneisuus, unettomuus ja masennus. Tulemme tutkimaan aihetta erilaisissa suomalaisissa tutkimusaineistoissa.

Ketiapiinin vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa

Ketiapiini on yleisimmin käytetty psykoosilääke off label -käytössä. Tässä projektissa tutkimme, muuttuvatko terveydentila, psyykkiset oireet ja kognitiiviset toiminnot ketiapiinin käytön myötä. Tähän vuosina 2020–2023 toteutettavaan tutkimukseen voivat osallistua Oulun ja ympäryskuntien alueella asuvat, 18–65-vuotiaat henkilöt, jotka aloittavat ketiapiini-lääkkeen unettomuuteen. Lisäksi tutkimukseen voivat osallistua 18–65-vuotiaat henkilöt, joilla on unettomuutta riippumatta siitä, onko heillä käytössään unettomuuden hoitoa vai ei.

Aineiston keruussa teemme yhteystyötä terveyskeskusten, työterveyshuollon yksiköiden, mielenterveyspalveluiden ja eri yliopistojen kanssa. Aineistoa tullaan seuraamaan yhden vuoden ajan.

Oletko kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen? Ota yhteyttä!

Otamme mukaan uusia tutkittavia alkuvuoteen 2023 asti.

Kysely lääkäreille psykoosilääkkeiden määräämiskäytäntöihin liittyen

Olemme toteuttaneet vuonna 2019 kyselytutkimuksen lääkäreille eri puolella Suomea. Kyselyn tarkoituksena on selvittää lääkäreidenmääräämiskäytäntöjä, ajatuksia ja kokemuksia psykoosilääkkeisiin liittyen. Olemme erityisen kiinnostuneita psykoosilääkkeiden käytöstä sairauksiin ja oireisiin, joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta eli niin sanotusta off label -käytöstä. On sairaustiloja, joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta, mutta joihin psykoosilääkkeiden käyttö on usein kliinisesti perusteltua. Kyselyn tulokset on julkaistu Lääkärilehdessä (2021; 76 (35):1827-1828). Tiivistelmän tutkimuksesta löydät täältä.

Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat off-label-käytössä työikäisillä ja ikääntyneillä

Olemassa olevien tutkimus- ja rekisteriaineistojen perusteella tulemme selvittämään psykoosilääkkeiden off label -käyttöä ennustavia tekijöitä, sekä off-label-käytön hyötyjä ja haittoja Suomessa työikäisillä ja ikääntyneillä. Tutkimme aihetta muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (https://www.oulu.fi/nfbc/node/44315), MEDALZ-aineistossa (https://www.uef.fi/web/gerho/medalz1), sekä mahdollisuuksien mukaan muissa aineistoissa.

Tämän projektin merkitys

Psykoosilääkkeiden käyttö, erityisesti muihin kuin virallisiin käyttöaiheisiin, on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoosilääkkeitä on tutkittu aikaisemmin enimmäkseen kliinisissä kokeissa, joissa on ollut lyhyt seuranta ja valikoitunut aineisto. Tavoitteenamme on selvittää psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia erilaisissa valikoitumattomissa aineistoissa. Tämän projektin avulla saamme selville psykoosilääkkeiden vaikutuksia oireisiin, kognitioon ja fyysiseen terveyteen väestössä, ja tarvittaessa voimme tulosten avulla parantaa hoitokäytäntöjä. Projektin tulokset tullaan julkaisemaan kansallisissa ja kansainvälisissä lääketieteen alan lehdissä.