Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Tiedekunnan organisaatiouudistuksessa yksikköön sulautui Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö (ELITE), Suun terveyden tutkimusyksikkö sekä Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH). Väestöterveyden tutkimusyksikkö kokoaa yhteen eri alojen tutkijoiden ja tutkimusryhmien osaamisen ja asiantuntijuuden.
Johtaja professori Juha Auvinen
Varajohtaja yliopistotutkija Virpi Harila
Väestöterveyden tutkimusyksikkö pyrkii huippuosaamiseen elämänkulkuepidemiologian aloilla, systeemiepidemiologiassa, psykiatrisessa epidemiologiassa, työterveydessä, terveysliikunnassa, kansanterveydessä, ympäristöterveydessä sekä suun terveydessä ja kliinisessä käytännössä.
Elinikäinen terveys on tutkimuksemme läpileikkaava teema. Tarkastelemme terveyttä erikoisalojen näkökulmasta yksilötasolta globaalille tasolle – suun terveydestä ja yleislääketieteestä kansanterveyteen, ympäristöterveyteen ja planetaariseen terveyteen. Yksi tärkeä näkökulma on teknologian tuomat mahdollisuudet suun terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Monitieteisissä tutkimusryhmissä työskentelee tutkijoita erilaisilla taustoilla lääkäreistä geenitutkijoihin, maantieteilijöihin, biologeihin ja antropologeihin.
Tutkijat ovat saaneet kansainvälistä ja kansallista tutkimusrahoitusta mm. EU:n Horizon 2020 ja Horizon Europe-ohjelmista (EUCAN CONNECT, LongITools, EarlyCause, TRIGGER, EMERGE, InChildHealth), Suomen Akatemialta (APSY Oulu, RECIPE, SCHOOLWELL, Akatemiatutkijat), Biocenter Oululta sekä eri säätiöiltä.
Tutustu tutkimusryhmiin ja hankkeisiin tarkemmin alta avautuvien linkkien kautta.
Tutkimusryhmät
Elämänkaariepidemiologia
Elämänkaariepidemiologian ryhmä on inklusiivinen, monikulttuurinen, monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusryhmä, joka tutkii sydän- ja verisuonitautien sekä kroonisten monisairauksien alkuperää ja elämänkaaren aikaisia kehityskulkuja.
CERH
Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH) on monitieteellinen tutkimusryhmä, joka vastaa kansanterveystieteen opetuksesta, tutkimuksen painopisteenä ovat erityisesti ilmastonmuutokseen kytkeytyvät terveysvaikutukset.
Systeemiepidemiologia
Systeemiepidemiologian laboratorio Väestöterveyden tutkimusyksikössä on paikallisesti ja kansainvälisesti aktiivisesti yhteistyötä tekevä tutkimusryhmä, johon kuuluu noin tusina eri tutkijanuravaiheissa olevia tutkijoita.
Fyysinen aktiivisuus ja terveys elämänkulun aikana
Monitieteinen tutkimusryhmä kokoaa yhteen useita tutkimusaloja (liikuntatieteet, kansanterveys, terveystieteet, maantiede, taloustiede, pedagogiikka, psykologia, tietojenkäsittelytiede, lääketieteen tekniikka, informaatiotutkimus ja kulttuuriantropologia)
Psykiatrinen epidemiologia – Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986
Tutkimusryhmä tutkii erilaisia psykiatriseen epidemiologiaan liittyviä aiheita.
Työelämäverkosto
Työelämäverkosto
Meneillään olevia tutkimusprojekteja
InChildHealth - Identifying determinants for indoor air quality and their health impact in environments for children: measures to improve indoor air quality and reduce disease burdens
Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys (SEPAS)
SchoolWell - Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu
SoluTions foR mItiGatinG climate-induced hEalth tReaths (TRIGGER)
Dynamic longitudinal exposome trajectories in cardiovascular and metabolic non-communicable diseases (LongITools)
Saamelaisen ilmastoneuvoston sihteeristö
Saamelaisen ilmastoneuvoston tietopohjan kerääminen – SAAMI 2-hankkeen esisuunnitelma
Projektit, joiden rahoituskausi on päättynyt
GLORIA - Ilmakehän laatuun ja säähän liittyvät maailmanlaajuiset terveysriskit
SosClim, Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus – saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen
LIIKENNE - Liikenteen päästövähennyskeinot, kustannukset ja oikeudenmukaisuusvaikutukset
SOIKE - Sopeutumisen indikaattoreiden kehittäminen
EMERGE - Evaluation, Control and Mitigation of the Environmental Impacts of Shipping Emissions
Causative mechanisms & integrative models linking early-life-stress to psycho-cardio-metabolic multi-morbidity (EarlyCause)
Suunterveyden digiloikka – kohti virtuaalista vastaanottoa
Antipsykoottien vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa
A federated FAIR platform enabling large-scale analysis of high-value cohort data connecting Europe and Canada in personalized health (EUCAN-Connect)
Vastustuskykyinen kaupunki. Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä (RECIPE)
Väestöterveyden tutkimusyksikkö vastaa yleislääketieteen, geriatrian, työterveyden, hammaslääketieteen ja kansanterveystieteen opetuksesta. Kansainvälinen tutkimusyksikkömme kouluttaa nuoria tutkijoita eri uravaiheissa maisteri- ja tohtoriopintovaiheessa sekä post doc -vaiheessa. Monet tutkijoistamme opettavat epidemiologiaa, molekyyliepidemiologiaa ja biolääketieteellistä datatiedettä Epidemiology and Biomedical Data Science (EBDS)- maisteriohjelmassa. Yksikkömme on aktiivinen kehittämään ja toimeenpanemaan näyttöön perustuvia käytäntöjä, myös toimimalla terveydenhuollon sektorilla hallintotehtävissä ja kehittämällä erikoislääkärikoulutusta sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Esimerkkinä toteutamme kaksivuotista Yleislääketieteen GP- koulutusta, joka on syventävä koulutus yleislääketieteen ydinosaamisalueissa, yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Yleislääketieteen yksikön kanssa. Yksikkömme kantaa päävastuun hammaslääkärien peruskoulutuksesta ja erikoiskoulutuksesta ja lääketieteellisestä perusopetuksesta koskien monisairastuvuutta, moniongelmaisuutta, toimintakykyä ja terveyspalveluja.
Oppialojamme ovat:
- Yleislääketiede
- Geriatria
- Työterveys
- Kansanterveystiede
- Terveysliikunta
- Kariologia
- Parodontologia
- Suu- ja leukakirurgia
- Suuradiologia
- Suun terveydenhuolto
- Suupatologia
- Hammasprotetiikka ja kliininen purentafysiologia
- Hampaiston oikomisoppi
Lisätietoja koulutuksistamme
Väitöstilaisuudet 2025
Työttömyys ja tyypin 2 diabetes
Pelkäävien potilaiden tunnistaminen ja hoito suun terveydenhuollossa
Ikääntyneiden suunhoidon toteutuminen ja edellytykset yksityisissä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä Suomessa. Palveluesimiesten näkökulma
Toipuminen vakavista mielenterveyden häiriöistä: Asumisperusteisen psykiatrisen kuntoutuksen yhdistelmäintervention vaikuttavuus ja toipumisen tuen mittarin psykometriset ominaisuudet
Lipoproteiinien ja lipidien kattava molekyylikarakterisointi epidemiologisissa tutkimuksissa: kohti NMR-metabomiikan ja LC-MS/MS-lipidomiikan yhdistelmää
Ilmansaasteille altistumisen ja kylmän sään vaikutukset astman sekä hengitystieinfektioiden riskiin lapsilla ja nuorilla aikuisilla
Väitöstilaisuudet 2024
Astman alatyyppien määrittäminen kliinisin ja epidemiologisin menetelmin
Purennalliset piirteet, purentaelimistön toimintahäiriöt ja suunterveyteen liittyvä elämänlaatu Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966.
Luonnollinen asuinympäristö ja fyysinen aktiivisuus nuoruudessa ja keski-iässä – Vihreyden, maiseman monimuotoisuuden ja luontosuhteen rooli
Kvantitatiivisen virtsan NMR-metabolomiikan epidemiologiset sovellukset
Terveyden edistäminen liikuntaseurassa – nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
Kronotyyppi, fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja unirytmin säännöllisyys–Yhteydet sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntaterveyteen keski-iässä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 tutkimusaineistossa
Liikkumisen yhteys tuottavuuteen ja perusterveydenhuollon kustannuksiin
Aikuisväestön D-vitamiinitasot ja niiden yhteys sairaustiloihin Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Varhaislapsuuden motorisen kehityksen, varhaisaikuisuuden temperamentin ja anhedonian yhteys fyysiseen aktiivisuuteen keski-iässä sekä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin aikuisuudessa – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966
Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöt (TMD) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa. Sosiodemografisten ja terveyteen liittyvien taustatekijöiden, kipuherkkyyden ja geneettisten tekijöiden rooli sekä yhteys hammashoitopelon kanssa
Väitöstilaisuudet 2023
Halkioiden kliiniset ja psykososiaaliset vaikutukset halkiopotilailla Pohjois-Suomessa
Ammatillinen ja muu ennuste skitsofreniassa ja muissa psykooseissa
Paikallaanolo keski-iässä: Mittausmenetelmän kehittäminen ja yhteys rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan
Metabolinen terveys ja lihavuus: varhaiset tekijät, kehityskaaret ja kausaalisuhdeanalyysi Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa 1966 ja 1986.
Metabolinen oireyhtymä ja parodontaali-infektio – tuloksia Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimuksesta
Säännöllisen kuntoliikunnan vaikutukset astman tasapainoon
Sisäilman homeiden ja tupakoinnin vaikutukset keuhkojen toimintakokeisiin hiljattain astmaan sairastuneilla ja terveillä aikuisilla.
Purentaelimistön toimintahäiriöt - oireiden esiintyvyys ja yhteys terveyskäyttäytymiseen sekä suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun
Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriö (TMD)- potilaiden psykososiaalinen arviointi. Suomenkielisten TMD - diagnostisen kriteeristön Axis II-instrumenttien soveltuvuus
Rekisteritutkimus pysyvien yläkulmahampaiden puhkeamisesta ja hampaiston kehityksellisistä poikkeamista. Piirteet panoraamaröntgenkuvissa sekä kulmahampaiden hoidon tarve
Kardiometabolisten sairauksien biomarkkereiden epidemiologisia tutkimuksia
Digitaalinen taikapiiri: Lisätyn todellisuuden pelien fyysisesti aktivoivat ominaisuudet pohjoisessa kontekstissa
Tehostettu elämäntapaohjaus ja fyysinen harjoittelu osana vaikeasti lihavien aikuisten lihavuuden hoitoa sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentämistä
Purentavirheiden yhteys suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Kielisyövän ennustetekijät ja mahdolliset hoidon kohteet
Terveyttä tutkimassa -blogi
Yhteystiedot
Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Postiosoite: Väestöterveyden tutkimusyksikkö, PL 5000, 90014 Oulun yliopisto
Vierailuosoite: Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Kontinkankaan kampus, Aapistie 5 B / Aapistie 3 (Suun terveys).
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi (a) oulu.fi