Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä
ESTER
Projektin tiedot
Projektin kesto
01.10.2008 - jatkuva projekti
Projektin rahoittaja
Projektin koordinaattori
Oulun yliopisto
Yksikkö ja tiedekunta
Yhteystiedot
Projektin vetäjä
- Elämänkaarilääketieteen professori
Yhteyshenkilö
Projektin kuvaus
Tavoitteet
Tavoitteena on selvittää ennenaikaisen syntymän ja äidin raskausdiabeteksen sekä kohonneen verenpaineen vaikutuksia nuorten aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin. Keskitymme erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, hengityselinterveyteen, allergioihin, liikunta-aktiivisuuteen, fyysiseen kuntoon, ravitsemukseen, mielenterveyteen ja aikuistumiseen.
Toteutus
Tutkimuksessa on vuosina 2009-2011 tehty 1161:lle Pohjois-Suomessa 1985-1989 syntyneelle yksityiskohtainen terveystarkastus ja kerätty elämän varhaisvaiheita ja lapsuuden kasvua ja kehitystä koskevat tiedot terveyskertomuksista. Tutkimus aloitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) yhteistyössä Oulun ja Helsingin yliopistojen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa, ja se toteutettiin rinnakkain Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Arvo Ylppö ‑seurantatutkimuksen kanssa. Osa tutkittavista kuuluu myös Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohorttiin. Tietoja on suunniteltu täydennettävän myöhemmin kansallisten rekisterien kuten THL:n syntyneiden lasten rekisterin ja hoitoilmoitusrekisterin, KELAn lääkekorvausrekisterin tietojen sekä Tilastokeskuksen väestönlaskentatietojen avulla. Tutkimus on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 1.10.2008 - 31.7.2025, jonka jälkeen se on siirtynyt Oulun Yliopiston Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikköön. Tutkittavat suunnitellaan kutsuttavan uuteen terveystarkastustutkimukseen, jonka ajankohta riippuu tutkimuksen saamasta rahoituksesta.
Projektin tulokset
Useimmat keskosina syntyneiden aikuisten terveyttä kuvaavat tutkimukset on tehty hyvin ennenaikaisina (ennen raskausviikkoa 32) tai hyvin pienipainoisina (alle 1500 g) syntyneiden joukossa vertaamalla heitä täysiaikaisina syntyneisiin. Tähän ryhmään kuuluu noin prosentti väestöstä. Ester-tutkimuksessa on ainutlaatuista se, että siihen kutsuttiin myös hieman tai kohtalaisesti ennenaikaisena syntyneitä (noin viisi prosenttia väestöstä), joiden terveyttä voidaan verrata täysiaikaisina tai hyvin ennenaikaisina tai pienipainoisina syntyneisiin. Harvoissa tutkimuksissa on myös tutkittu erikseen äidin raskausdiabeteksen tai raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen vaikutusta lapsen terveyteen aikuisiässä. Näitä tutkittavia on verrattu säännöllisestä raskaudesta täysiaikaisena syntyneisiin verrokkitutkittaviin, joita myös kutsuttiin ESTER-tutkimukseen.
Suurin osa keskosena tai raskaushäiriöraskaudesta syntyneistä ovat terveitä ja viettävät normaalia elämää. Kuitenkin joitakin eroja on havaittu verrattaessa keskosena syntyitä täysiaikaisena syntyneisiin.
Seuraavaksi olemme kuvanneet joitakin näistä tutkimuksissa löydetyistä eroista.
Tutkijamme Marika Sipola-Leppänen havaitsi tutkimuksessaan (v. 2015), että keskosena syntyneillä voi olla suurempi kehon rasvapitoisuus, sekä suurempi kohonneen verenpaineen ja metabolisen oireyhtymän riski. Nämä voivat vaikuttaa myöhemmin elämässä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiin, jota taas voi vähentää terveellisillä elämäntavoilla. Risto Karvosen väitöskirjassa (v. 2021) on käsitelty sydämen autonomisen hermoston toimintaa. Keskosena syntyneillä aikuisilla todettiin olevan vähentynyt sydämen parasympaattinen ja lisääntynyt sympaattinen säätely sekä hitaampi rasituksen jälkeinen sydämen sykkeen palautuminen, mitkä voivat myös osaltaan kertoa sydän- ja verisuonitautien riskistä ja sen mekanismeista.
Myös elintapoihin liittyen olemme löytäneet eroja keskosena ja täysiaikaisena syntyneiden välillä. Hanna Matinolli totesi tutkimuksessaan (v. 2018), että keskosina syntyneillä on täysiaikaisena syntyneitä vähemmän kehonkuvan häiriöitä. Lisäksi Marjaana Tikanmäki totesi väitöskirjassaan (v. 2018) keskosena syntyneiden liikkuvan nuorina aikuisina selvästi täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan vähemmän, ja heillä olevan heikompi lihaskunto. Tämä havainto on tärkeä, ja parast’aikaa tutkimmekin vähäisemmän liikunnan syitä ja sitä miten siihen voi vaikuttaa. Lisäksi Tuija Männistön tutkimuksessa (v. 2015) havaittiin, että keskosena syntyneet nuoret aloittavat keskimääräistä myöhemmin seurustelusuhteet ja perheen perustamisen.
Nina Kaseva on perehtynyt siihen, miten äidin raskausdiabetes ennustaa lapsen terveyttä nuoren aikuisen iässä. Diabetesraskauksista syntyneillä on muita hieman suurempi kehon rasvaprosentti ja rasva-arvot. Suhteutettaessa tuloksia nykyaikaan on huomattava, että 1980-luvulla raskausdiabetesta seulottiin nykyistä vähemmän, ja diagnoosin tuolloin saaneilla raskausdiabetes on todennäköisemmin ollut vaikeammasta päästä.
Tällä hetkellä tutkimme tarkemmin keskosena syntyneiden fyysistä kuntoa sekä sydämen autonomisen hermoston toimintaa.
Tutkimusryhmät
- Oulun yliopisto, kohorttikeskus (Pohjois-Suomen 1985–1986 syntymäkohortti)
- Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta (Arvo Ylppö ‑seurantatutkimus)
- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Arvo Ylppö ‑seurantatutkimus)
- Oulun yliopistollinen sairaala
- LIKES-tutkimuskeskus
- Norges Teknisk-Naturvitenskaplige Universitet (NTNU), Trondheim, Norja
- McMaster University, Hamilton, Ontario, Kanada
- Adults Born Preterm International Collaboration -yhteistyöverkosto
- RECAP Research on Children and Adults Born Preterm -konsortiotutkimus