Pikkukeskonen aikuisena - sisarustutkimus

Tutkimuksessa selvitämme mekanismeja, joiden kautta hyvin pienenä keskosena syntyminen on yhteydessä aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuu sisaruspareja, joista toinen on syntynyt alle 1500 g painavana keskosena ja toinen täysiaikaisena.
Sisarukset halaavat toisiaan syysretkellä

Projektin tiedot

Projektin kesto

01.06.2014 - jatkuva projekti

Projektin rahoittaja

Euroopan komissio
Suomen Akatemia
Sigrid Juséliuksen säätiö
Lastentautien tutkimussäätiö
Novo Nordiskin säätiö
Juho Vainion säätiö
Diabetestutkimussäätiö
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Yrjö Jahnssonin säätiö
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

Yhteyshenkilö

Projektin kuvaus

Tausta

Keskosena syntyy vuosittain maailmassa noin 15 miljoonaa lasta, Suomessa vuosittain noin 2500 eli vajaa 6 % kaikista vastasyntyneistä. Hyvin pienipainoisina keskosina eli syntyessään alle 1500 grammaa painavina, syntyy vajaa 1 % vastasyntyneistä.

Pikkukeskosena syntyneiden ennuste on parantunut viime vuosikymmenien aikana huomattavasti ja korkean tulotason maissa heistä selviää nykyään elossa noin 90 %.

Ensimmäiset modernista keskoshoidosta hyötyneet pikkukeskosena syntyneet alkavat lähestyä keski-ikää, joten heidän aikuisiän terveyttään ja keskosuuden pitkäaikaisseurauksia on nyt mahdollista selvittää.

Tavoitteet

Tavoitteenamme on tutkia niitä biologisia, psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja, jotka selittävät ennenaikaisen syntymän ja pikkukeskosuuden yhteyttä aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa pyrimme kartoittamaan sekä pikkukeskosena syntyneen että täysiaikaisen sisaruksen aineenvaihdunnan eroja ja keskosuuden ilmiasua aikuisena.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydentilaa laaja-alaisesti. Keskitymme etenkin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan, liikunta-aktiivisuuteen, fyysiseen kuntoon, ravitsemukseen, mielenterveyteen sekä perimän vaikutukseen. 

Pikkukeskonen aikuisena -sisarustutkimus tuottaa tietoa, joka helpottaa keskosuuteen liittyvien aikuisiän terveysriskien tunnistamista ja voi mahdollisesti tulevaisuudessa edesauttaa keskosena syntyneiden hoitoa ja seurantaa.

Tutkimuksessa on mukana 79 samaa sukupuolta olevaa sisarusparia, joista toinen on syntynyt pikkukeskosena (syntymäpaino < 1500 g) ja toinen täysiaikaisena. Pikkukeskosena syntyneet tutkittavat ovat syntyneet vuosina 1978–1990 pääkaupunkiseudulla, Turun ja Tampereen seuduilla ja Pohjois-Suomessa.

Vuosien 2014–2017 aikana tutkittavat kävivät kattavissa kliinisissä tutkimuksissa usean päivän aikana (ml. magneettikuvaus, neuropsykologinen tutkimus, kudos- ja verinäytteitä sekä liikunta- ja lihasvoimamittauksia), ja heiltä kerättiin raskautta, syntymää ja lapsuuden kasvua ja kehitystä koskevat tiedot sairauskertomuksista.

Tutkimus on toiminut THL:n alaisuudessa 31.12.2025 saakka, jonka jälkeen tutkimus on siirtynyt Oulun yliopistoon Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikköön.

Kumppanit

  • HUS-yhtymä, HUS-kuvantaminen
  • Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
  • Oulun yliopistollinen sairaala
  • LIKES-tutkimuskeskus
  • Helsingin urheilulääkäriasema HULA
  • Adults Born Preterm International Collaboration -yhteistyöverkosto
  • RECAP Research on Children and Adults Born Preterm -konsortiotutkimus

Tietosuoja

Tutkimuksen suomenkielisen tietosuojailmoituksen voi pyytää tutkimuksen yhteyshenkilöltä.