Suomalainen raskausdiabetestutkimus (FinnGeDi)

FinnGeDi-tutkimuksessa on kaksi haaraa: prospektiivinen kliinis-geneettinen tapaus-verrokkihaara ja kansallisiin rekistereihin pohjautuva rekisterihaara. Tutkimuksen tavoite on selvittää äidin raskausdiabeteksen vaikutuksia koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Keskitymme äidin, isän ja syntyneen lapsen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, mielenterveyteen sekä lasten kasvuun ja kehitykseen.
FinnGeDi logo

Projektin tiedot

Projektin kesto

-

Rahoittaja

Useita rahoittajia

Projektin rahoittaja

Suomen akatemia
Sigrid Juséliuksen säätiö
Emil Aaltosen säätiö
Juho Vainion säätiö
Diabetestutkimussäätiö
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Yrjö Jahnssonin säätiö
Novo Nordiskin Säätiö
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
Suomen Lääketieteen Säätiö
Agence Nationale de la Recherche, Ranska
Diabetes UK, Yhdistynyt kuningaskunta
Suorsan säätiö
Otto A. Malmin säätiö
Sydäntutkimussäätiö

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

  • Marja Vääräsmäki

Yhteyshenkilö

Muut henkilöt

Projektin kuvaus

Kliinis-geneettisessä haarassa on mukana 1146 raskausdiabetesta sairastavaa ja 1066 tervettä synnyttäjää, heidän puolisonsa ja syntyneet lapsensa. Perheet on rekrytoitu tutkimukseen synnyttämään tullessa vuosina 2009-2012 Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Helsingin Naistenklinikassa ja viidessä keskussairaalassa (Jyväskylä, Kajaani, Lappeenranta, Pori ja Seinäjoki).

Tutkimuksessa keskitymme äidin, isän ja syntyneen lapsen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, mielenterveyteen sekä lasten kasvuun ja kehitykseen. Tutkittavilta on kerätty DNA-näytteet (äiti, isä ja lapsi) ja molemmilta vanhemmilta terveys-, elintapa- ja sukutietoja käsittelevät kyselylomakkeet. Äidin ja lapsen synnytys- ja terveystiedot on kerätty neuvolan ja synnytyssairaalan potilastietojärjestelmistä sekä Syntyneiden lasten rekisteristä. Lapsilta on lisäksi kerätty napaverestä seeruminäytteet.

Tietoja täydennetään ja tutkittavien terveyttä seurataan biopankkia ja neuvolatietoja hyödyntäen sekä kansallisten rekisterien, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisterin ja hoitoilmoitusrekisterin, KELA:n lääkekorvausrekisterin tietojen ja Tilastokeskuksen väestönlaskentatietojen avulla.

Kliinisessä seurantatutkimuksessa selvitetään naisten sydän- ja verisuonisairauksien sekä metabolisten sairauksien riskitekijöitä ja esiintyvyyttä 10-15 vuotta raskausdiabeteksen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on metabolinen rasvamaksatauti.

Tutkimuksessa on mukana Oulun alueelta 213 naista, jotka ovat sairastaneet raskausdiabeteksen ja 204 naista, jotka eivät sairastaneet raskausdiabetesta osallistuessaan tutkimukseen vuosina 2009-2012. Tutkimuksessa tehdään sekä kliinisiä että kehon kokoon ja koostumukseen liittyviä mittauksia, arvioidaan elintapoihin, fyysiseen kuntoon ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä; suoritetaan suun terveystarkastus ja kuvantamistutkimuksia sekä tehdään biokemiallisia analyysejä esim. verinäytteistä.

Rekisterihaarassa ovat mukana kaikki vuonna 2009 Syntyneiden lasten rekisterin perusteella Suomessa synnyttäneet naiset ja heidän perheensä (lapset, isät, lasten isovanhemmat). Aineisto koostuu kansallisten rekisterien kuten THL:n Syntyneiden lasten rekisterin ja hoitoilmoitusrekisterin, KELA:n lääkekorvausrekisterin ja Tilastokeskuksen väestönlaskentatietojen tiedoista.