Suomessa 1987-1990 syntyneiden kohortti

Suomessa 1987-1990 syntyneiden rekisteritutkimukseen kuuluvat 1.1.1987-30.9.1990 Suomessa syntyneet lapset ja heidän vanhempansa. Tutkimus selvittää ennenaikaisen syntymän ja sen taustatekijöiden vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sekä hyvinvointia ja yhteiskuntaan sijoittumista lapsuudesta aikuisuuteen (mm. koulutus ja työllistyminen). Lisäksi selvitetään myöhempiä lapsuuden ja nuoruuden tekijöitä terveyden ja hyvinvoinnin ennustajina. Tutkimus on NORDCAP- tutkimuskokonaisuuden edeltäjä, ja edelleen osa NORDCAP-tutkimuskokonaisuutta. Molemmissa tutkimuksissa käytetään vain rekisteripohjaisia tietoja.
Elinkaari

Projektin tiedot

Projektin kesto

01.06.2010 - jatkuva projekti

Projektin rahoittaja

Euroopan komissio
Suomen Akatemia
Helsingin yliopisto
Sigrid Juséliuksen säätiö
Emil Aaltosen säätiö
Lastentautien tutkimussäätiö
Juho Vainion säätiö
Diabetestutkimussäätiö
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Yrjö Jahnssonin säätiö
Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö
Hengityssairauksien tutkimussäätiö
Novo Nordiskin säätiö
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
Alli Paasikiven säätiö
Alfred Kordelinin säätiö

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

Yhteyshenkilö

Projektin kuvaus

Tutkimme, miten ennenaikainen syntymä ja äidin raskaushäiriöt (kuten raskausdiabetes tai äidin kohonnut verenpaine) ennustavat lapsen terveyttä, hyvinvointia ja yhteiskuntaan sijoittumista lapsuudesta aikuisuuteen.

Tutkimus on monialainen ja keskittyy mm. sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, hengityselinterveyteen, keskosperheiden perherakenteen muokkautumiseen, keskosten itsenäistymiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen sekä työkykyyn, luustoon ja murtuma-alttiuteen, sekä varusmiesten terveyteen ja fyysiseen ja liikunnalliseen suorituskykyyn. Laaja tutkimus auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka suojaavat lasta matkalla aikuisuuteen.

Toteutus

Syntyneiden lasten rekisteristä on poimittu kaikki 1.1.1987 - 30.9.1990 Suomessa syntyneet: aineistoon kuuluu noin 236 000 henkilöä. Tämän lisäksi tutkimuksessa käytetään joitain lähisukulaisia (vanhempia ja sisaruksia) koskevia tietoja perheen sisäisten tekijöiden vakioimiseksi. Yhteensä rekisteri sisältää tietoja noin 600 000 henkilöstä.

Tutkittavia henkilöitä seurataan rekisteripohjaisesti. Syntyneiden lasten rekisterin tietoihin on yhdistetty tai tullaan yhdistämään tietoja seuraavilta rekisterinpitäjiltä:

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (sis. Syntyneiden lasten rekisteri, Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri Hilmo, Epämuodostumarekisteri, Raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisrekisteri, Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri Avohilmo, Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri Sosiaalihilmo, Lastensuojelurekisteri, Tartuntatautirekisteri ja Toimeentulotukirekisteri)
  2. Syöpärekisteri
  3. Digi- ja väestötietovirasto
  4. Tilastokeskus
  5. Kansaneläkelaitos
  6. Puolustusvoimat (sis. Sotilaslääketieteen keskus ja Koulutuksen kehittämiskeskus)
  7. Eläketurvakeskus (sis. Eläkerekisteri ja Ansaintarekisteri)
  8. Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämä Ahti-henkilöluottotietorekisteri
  9. Oikeusrekisterikeskus (sis. Rikosrekisteri ja Rangaistusmääräysrekisteri)
  10. Siviilipalveluskeskus

Tässäkin tutkimuksessa, kuten NORDCAP-tutkimushankkeessakin, käytetään kokonaisaineistoa eli tietoja kaikista syntyneistä lapsista koko raskausviikkokirjon päästä päähän, pikkukeskosista täysiaikaisiin ja aina yliaikaisina syntyneisiin asti. Näin tekemällä voidaan tarkastella eriasteisen keskosuuden ja yliaikaisuuden eroja suhteessa vertailuryhmänä käytettäviin täysiaikaisina syntyneisiin. Suurin osa rekisteriaineistosta on saatavilla syntymäkohortille heidän syntymästään saakka ja heidän vanhemmilleen kunkin rekisterin alusta lähtien. Tämä mahdollistaa varhaisen elämän ympäristön ja vaikutteiden pitkittäisen ja monipolvisen tutkimuksen.

Tutkimus alkoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) vuonna 2008, mutta siirtyi Oulun yliopistoon kesällä 2025. Oulun yliopisto on myös tutkimuksen rekisterinpitäjä. Siirtymisen myötä aineistoa säilytetään kokonaisuudessaan Tilastokeskuksessa ja käytetään ainoastaan FIONA-etäkäyttöpalvelun kautta. Aineistoa ei siirretä eikä luovuteta Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Tietoja ei myöskään siirretä tai luovuteta EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Tutkimusaineistolla ei tehdä automatisoituja päätöksiä.

Kumppanit

  • Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta ja käyttäytymistieteiden laitos
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tietosuoja

Tutkimuksen suomenkielisen tietosuojailmoituksen voi pyytää tutkimuksen yhteyshenkilöltä.