Geneettinen tutkimus Oulussa tukee Galápagossaarten jättiläiskilpikonnien suojelua

“Vau, hän on vaikuttava jopa jättiläiskilpikonnaksi!” ihasteli väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenberg hänen tavatessaan ensi kerran Jumbon – Zürichin eläintarhan 215-kiloisen uroskilpikonnan. Jumbo on yksi monista jättiläiskilpikonnista, joiden tarkka kotisaari Galápagossaarilla on epäselvä, mikä vaikeuttaa suojelun suunnittelua.
Giant tortoises and a researcher
215-kiloinen lempeä jättiläiskilpikonna Jumbo teki vaikutuksen väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenbergiin. Biodiversity genomics -ryhmä tutkii jättiläiskilpikonnien alkuperää parantaakseen lempeiden jättiläisten suojelua. Kuva: Tim Benz / Zoo Zürich

Jumbo kuuluu lajinsa Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA) EEP-ohjelmaan (EAZA Ex-situ Programme), joka on uhanalaisten lajien hallinta- ja suojeluohjelma. Zürichin eläintarha ja Oulun yliopiston Biodiversity Genomics -ryhmä tekevät yhteistyötä selvittääkseen geneettisesti Jumbon ja muiden EEP-ohjelman kilpikonnien alkuperää, jotta näiden lempeiden jättiläisten suojelua voitaisiin tehostaa.

Galápagossaarten jättiläiskilpikonnat ovat kaikki erittäin uhanalaisia. Joiltakin saarilta niiden alkuperäiset lajit ovat jo hävinneet sukupuuttoon. Saarilla yksi tärkeimmistä suojelutoimista on kilpikonnien poikasten kasvattaminen turvassa ja palauttaminen riittävän suurikokoisina kotisaarilleen. Zürichin eläintarha on Euroopan menestynein jättiläiskilpikonnien kasvattaja.

Historiassa merimiehet ovat siirrelleet kilpikonnia, ja varhaiset, ennen nykyisiä suojelukäytäntöjä tapahtuneet tuonnit Eurooppaan ovat hämärtäneet monien eläintarhoissa elävien yksilöiden alkuperän. Tämä tieto on kuitenkin olennaista, jotta kasvatusohjelmat voivat yhdistää oikeat yksilöt oikeisiin geneettisiin linjoihinsa, mikä on edellytys jättiläiskilpikonnien uudelleensijoituksille tulevaisuudessa.

Zürichin eläintarha on toimittanut Ouluun veri- ja ulostenäytteitä, joilla testataan, voidaanko laji määrittää luotettavasti myös ei-kajoavalla menetelmällä. ”Jos vastaus on kyllä, jatkossa ei tarvita verinäytteitä. Tämä olisi hyödyllistä myös Galápagossaarten luonnonvaraisten populaatioiden seurannassa ja osoittaa, miten eläintarhatutkimus voi tukea suojelua luonnossa,” biologi Gerrit Wehrenberg kuvaa.

Wehrenberg matkusti helmikuussa Zürichiin varmistaakseen näytteiden turvallisen kuljetuksen, ja toi kallisarvoiset näytteet Ouluun pienessä kylmälaukussa lentokoneen käsimatkatavarana. Nyt opiskelija Hans-Peter Zopf analysoi näytteitä Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön laboratoriossa. Pian myös muiden eurooppalaisten eläintarhojen näytteitä saapuu Ouluun analysoitavaksi.

Oulussa tehtävät geneettiset analyysit tukevat päätöksentekoa Galápagossaarten jättiläiskilpikonnien eurooppalaisen ex situ eli esimerkiksi eläintarhoissa tapahtuvan suojelun tulevaisuudesta.

Projektin rahoittajat ovat Sveitsin Galápagos-saarien ystävien yhdistys ja Ventura Wildlife Services.

Luotu 27.2.2026 | Muokattu 27.2.2026