Karjanhoito muutoksessa – tutkimus auttaa ymmärtämään elinkeinon kestävyyttä

Karjanhoitokulttuurit ovat keskeinen osa kestävää tulevaisuutta, ja niiden pitkä historia kertoo siitä, että paimentolaisuus ja karjanhoito pystyvät sopeutumaan jatkuvasti muutokseen. Perinteisiä karjanhoitoelinkeinoja ymmärretään kuitenkin kautta maailman huonosti.
Image
Ruskeita lampaita vihreällä laitumella, taustalla lumihuippuiset vuoret ja sininen taivas.

Kansainvälinen tutkimusryhmä pitää One Earth -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tärkeänä, että karjatalouteen perustuvien yhteiskuntien kehityksestä tehdään kokonaisvaltaista ja vertailevaa pitkän aikavälin tutkimusta. Oulun yliopistoa tutkimusryhmässä edustaa tutkijatohtori ja arkeologi Oula Seitsonen Domestication in Action -hankkeesta.

Yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa tutkijat laativat parhaillaan maailmanlaajuista tietokantaa tutkimuksen ja päätöksenteon tarpeisiin.

Karjatalous on laajin maankäyttömuoto, ja elinkeinon kestävyys osoittaa sen suurta sopeutuvuutta ja joustavuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat voivat auttaa ymmärtämään karjanhoidon kestävyyttä.

Suomen puoliluontaiset laidunmaat on listattu ainoana suomalaisena ekosysteeminä kriittisesti uhanalaisiksi. Karjatalous ylläpitää niitä. Esimerkiksi suomalaisista perinnebiotoopeista kaikki ovat uhanalaisia ja 95 % äärimmäisen uhanalaisia. Tämä ekosysteemien romahdus johtuu tutkijoiden mukaan laidunnuksen vähentymisestä.

Suomessa keskustelua käydään porotalouden kestävyydestä. Poronhoidossa kestävyysongelmat kietoutuvat yhteen: elinkeinon kannattavuus johtaa ylilaidunnukseen, joka puolestaan uhkaa tätä kulttuurisesti tärkeää elinkeinoa.

”Pitkän aikavälin historiallinen ja arkeologinen näkökulma auttaa ymmärtämään alkuperäiskansojen karjanhoidon sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia eri puolilla maailmaa. Näiden tarkasteleminen mahdollistaa myös tulevaisuuteen varautumisen ja kulttuurisen kestävyyden vaalimisen”, Oula Seitsonen kertoo.

Hanketta ohjaa ja tietokannan kehittämisestä vastaa Helsingin yliopiston Globaalin muutoksen ja suojelun -laboratorio (GCC) yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita seitsemästä tutkimuslaitoksesta eri puolilta maailmaa.

Kuva: Lampaat ja vuohet laiduntavat Mongoliassa. Kuva: Oula Seitsonen

Viimeksi päivitetty: 9.6.2021