Käytöstä poistettavat kalastusvälineet kiertoon, ei haamuverkoiksi meriin

Kalastusvälineet ja kertakäyttöiset muovit ovat suurimpia merten muoviroskan lähteitä Euroopassa. Mutta miten kalastusvälineiden osuutta tämän ongelman syntyyn voidaan vähentää? Rajat ylittävään ympäristön saastumiseen on syytä hakea ratkaisuja kansainvälinen yhteistyön kautta.
Käystöstä poistettuja kalastusverkkoja
Käytöstä poistettuja kalastusverkkoja Sotenäsin merikierrätyskeskuksen pihalla

Monet muovista valmistetut kertakäyttöiset tuotteet ovat viime vuosina vaihtuneet muista materiaaleista valmistettuihin korvaaviin tuotteisiin, jotta meriin päätyisi vähemmän muoviroskaa. Pikaravintoloiden aterimien ja pillien kohdalla muovista on voitu luopua, mutta kalastuksen elinehto on edelleen vahvat ja kestävät muovista valmistetut kalastusvälineet. Jotta kalastuksen vaikutuksia merten muoviongelmaan voitaisiin kuitenkin vähentää, tulisi elinkaarensa loppua lähestyvät kalastusvälineet poistaa käytöstä ja kierrättää asianmukaisesti, ennen kuin ne rikkoutuvat ja jäävät haamuverkoiksi merelle. EU-rahoitteisessa CIRCNETS-hankkeessa tuetaan käyttöiän loppua lähestyvien kalastusvälineiden kierrätystä, jonka myötä niiden materiaalit voitaisiin hyödyntää uudelleen.

Käytöstä poistettavien kalastusvälineiden keräysjärjestelmän pystyttäminen on haastava tehtävä, varsinkin pohjoisen harvasti asutuille alueille, jossa välimatkat ovat pitkiä ja asukastiheys on alhainen. Ratkaisut, tai mallit, joiden mukaan tämä voitaisiin toteuttaa, voidaan joutua hakemaan kauempaa. Tämän vuoksi CIRCNETS-hankkeen partnerit suuntasivatkin huhtikuun lopulla Sotenäsiin, Ruotsin länsirannikolle, jossa järjestettiin hankkeen aloitustapaaminen. Sotenäsin kunnasta tulee useita tuttuja, meidänkin ruokapöydistä löytyviä pohjoismaisia kalanjalostebrändejä, mutta kunnassa toimii myös Ruotsin ainoa merikierrätyskeskus. ”Me olemme tehneet tätä jo viitisen vuotta ja uskomme, että meidän kokemuksestamme on hyötyä, kun vastaavia järjestelmiä ryhdytään pystyttämään muuallekin Eurooppaan”, vahvistaa Louise Staxäng-Torbäck Sotenäsin kunnasta. Sotenäs on ollut käytöstä poistettavien kalastusvälineiden keräyksen ja käsittelyn pioneeri Ruotsissa.

”Meillä on maailman toiseksi pisin rannikko ja yli kolmannes rannoillemme päätyneestä meriroskasta on lähtöisin kalastuksesta”, kertoo Siv Marina Grimstad NTNU-yliopistosta Norjasta. Rannoille huuhtoutuneiden verkkojen ja muiden välineiden keräys on yksi tapa tarttua tähän ongelmaan, mutta verkkojen ei tulisi päätyä meriin, tämän estämiseksi tulisi tehdä enemmän. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on ehkä tuloillaan, sillä laajennettu tuottajavastuu (EPR) tulee koskemaan jatkossa myös muovia sisältäviä kalastusvälineitä. Tämän mukanaan tuomat muutokset ovat huomattavia koko kalastussektorille, kuten Jenni Ylä-Mella Oulun yliopistosta selittää: ”Tuottajat ja maahantuojat joutuvat pystyttämään käytöstä poistettaville kalastusvälineille keräysjärjestelmän. Kuluttajat ovat Suomessa palauttaneet tyhjiä pulloja vuosikymmenien ajan ja elektroniikkajätettäkin yli kymmenen vuotta. Nyt meidän pitää toimia samoin kalastusverkkojen kanssa, kun ne ovat tehneet tehtävänsä.”

Käyttöiän loppua lähestyvien verkkojen keräys parantanee merten tilaa ja vähentää kalastuksesta johtuvaa merten saastumista, kun verkot eivät päädy meriin haamuverkoiksi, jossa ne hiljalleen hajoavat vuosien kuluessa ja levittävät mikromuovia ympäriinsä. EPR:n toimeenpano ja sen kaikki vaikutukset kalastussektorille ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa, minkä vahvistaa myös Ian Brannigan Western Development Commissionista, Länsi-Irlannin aluekehityskomissiosta: ”Asiaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja kentällä on suuri tarve paikkansapitävälle, ajantasaiselle tiedolle tähän liittyen”. Toisaalta EPR:n ulottaminen kattamaan myös muovia sisältävät kalastuslaitteet avaa myös uusia mahdollisuuksia: kierrätettyjen verkkojen materiaalit voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa kiertotalouden hengessä. Monet tuottajat ovatkin jo valmiita tähän, joista yksi on islantilainen kalastusvälineitä valmistava yhtiö MarEco. Yhtiön toimitusjohtaja Atli Josafatsson näkee tässä suuria mahdollisuuksia: “Meidän tavoitteenamme on tuottaa uusia kalastusvälineitä käyttämällä vanhoista kalastusverkoista saatavia materiaaleja. Käytöstä poistetut verkot palaavat meriin uusina kalastusvälineinä.”

Yksi keskeinen tekijä, jonka avulla kerättyjä verkkoja voidaan hyödyntää uudestaan, ovat teknologiat ja metodit, joiden avulla materiaalit voidaan saada kiertoon. ”Kerätty materiaali voidaan hyödyntää uudelleen, mutta tällä hetkellä merkittävä osa kerätystä materiaalista toimitetaan jatkokäsiteltäväksi Tanskaan ja muihin maihin”, kerto Alex Wan Galwayn yliopistosta Irlannista ja jatkaa: ”Me haluamme työstää näitä täällä, mikä on kestävämpää, mutta luo myös uusia yritysmahdollisuuksia alueellemme.” CIRCNETS-hanke on vasta alkutaipaleellaan, mutta hankepartnerit haluavat määrätietoisesti parantaa merten hyvinvointia ja kerättyjen materiaalien uusiokäyttöä. Näin voidaan tukea kiertotaloutta ja taloudellista hyvinvointia Euroopan pohjoisilla, periferisillä ja arktisilla alueilla.

EU:n Pohjoinen Periferia ja Arktis 2021–2027 -ohjelmasta rahoitettava CIRCNETS-hanke tuo yhteen asiantuntijoita Euroopan eri laidoilta tukemaan käyttöiän loppua lähestyvien kalastusvälineiden keräystä, käsittelyä ja kierrätystä. Hankkeen projektipartnerit ovat Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopistosta, MarEco Ltd (Islanti), Sotenäsin kunta (Ruotsi), Galwayn yliopisto (irlanti), NTNU-yliopisto (Norja) ja Western Development Commission (Irlanti).

Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä.

Viimeksi päivitetty: 24.7.2023